Käytimme perjantaiaamupäivää keskustellen Minatran kanssa. Hän kertoi tuosta hamahelmi-innostuksestaan, ja innosti minuakin. Muistelin, että meillä pitäisi kotonakotona olla vaikka ja kuinka kaikenmoisia helmia, niistä olin hyvin innostunut aikanaan. No, sopivasti juuri perjantaina lähdimme kotikonnuille, ja perillä alkoi etsintä. Lopulta oli pakko myöntää, että moinen oli turhaa. Helmet olivat poissa; joko lahjoitettuna eteenpäin, tai vain tieltä pois hävitettyinä.
Innostunut, lähes lapseutunut, tyttö lähti sitten paikalliseen Citymarkettiin. Sielä muiden lasten kanssa leluosastolla metsästin helmiä, ja lopulta paketti tarttui mukaan:
Seuraavana päivänä kävin nappaamassa paikallisesta askarteluliikkeestä hieman korutarvikkeita, ja äitiltä löytyneiden pihtien ja silitysraudan avulla kokosin parit korvikset ja kaulakorun:
Kaulakorun nauhassa piti hieman soveltaa. Äitin (yllätys yllätys) varastoista lankaa, ja mies kierittämään vastaan. Muistatteko, kun pienenä tehtiin erivärisiä lankoja pyörittämällä nyörejä? (Okei, olen minäkin käyttänyt myöhemminkin tuota tekniikkaa.) Meillä niistä tehtiin ainakin ystävänauhoja.
Tästä on hyvä lähteä, ja ideoita jo löytyy. Saa nähdä minne asti näillä päästään!
torstai 31. tammikuuta 2013
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
Tätä syntyy jämäkankaasta ja napinläpiompeleesta
Hermostuin tässä päivänä eräänä jokapaikassa lojuviin silmukkamerkkeihin. Tiellä olivat, ja pois piti siivota. No, nappasinpa jämäkangasta, joka jäi yöhousuista jotka hurauttelin ensimmäisenä oikeana aikuisiällä itsetehtynä onnistuneena vaateompeluprojektina. Kuvaahan niistä ei koskaan ole tullut otettua, ja tästä syystä eivät ole blogiin päässeet.
Kuitenkin, surauttelin tuon pussukan, ja onnistuin ihan kivasti. Ensimmäistä kertaa käytin napinläpiasetustakin tuosta Singeristäni, ja onnistuin. Nyt kun vielä sain haettua 200km päästä napit, ja ommeltua ne kiinni, tämä on valmis esiteltäväksi.
Ei, silmäsi eivät valehtele, napit ovat eri tasoissa. Halusin elävyyttä tähän yksinkertaiseen työhön. (Eli siis yritin ommella napinlävet samaan kohtaan ja epäonnistuin) Tästä tuli jokatapauksessa kivan näköinen.
Kuitenkin, surauttelin tuon pussukan, ja onnistuin ihan kivasti. Ensimmäistä kertaa käytin napinläpiasetustakin tuosta Singeristäni, ja onnistuin. Nyt kun vielä sain haettua 200km päästä napit, ja ommeltua ne kiinni, tämä on valmis esiteltäväksi.
Ei, silmäsi eivät valehtele, napit ovat eri tasoissa. Halusin elävyyttä tähän yksinkertaiseen työhön. (Eli siis yritin ommella napinlävet samaan kohtaan ja epäonnistuin) Tästä tuli jokatapauksessa kivan näköinen.
maanantai 28. tammikuuta 2013
Ronsu
Löysin Ravelrystä joskus tässä kuukausi, kaksi sitten aivan suloisen elefantin. Muutaman klikkauksen päästä löytyi linkki ohjeeseen, ja jämälangat pääsivät puikoille. Tämä pikkuinen kaveri tosin joutui aika pitkään odottelemaan osissa neulekorin pohjalla, ja vihdoin tässä virkkailin sille korvat, kiinnittelin pään ja hännän ja ompelin silmät. Nyt se on kokonainen ronsulainen:
Lankana käytin tässä tosiaan jostain itselleni kertyneitä 7 veljestä -lankoja. Täyte on pelkkää vanua, ei lisäksi ohjeessa mainittua asiaa jolle en edes suomennosta löytänyt.
Eipä hän nyt varmasti elefanttien kauneuskilpailuissa tulisi pärjäämään, mutta onpa nyt tuollainen kaveri sängyn päälle hevosenpään kaveriksi.
Tulipa tuosta seiskaveikasta mieleeni, Novitan uusi värikartta on herkullinen! JA! Bambu on palannut takaisin! Ostin heti koekerän, kun pääsin Prismalle.
Lankana käytin tässä tosiaan jostain itselleni kertyneitä 7 veljestä -lankoja. Täyte on pelkkää vanua, ei lisäksi ohjeessa mainittua asiaa jolle en edes suomennosta löytänyt.
Eipä hän nyt varmasti elefanttien kauneuskilpailuissa tulisi pärjäämään, mutta onpa nyt tuollainen kaveri sängyn päälle hevosenpään kaveriksi.
Tulipa tuosta seiskaveikasta mieleeni, Novitan uusi värikartta on herkullinen! JA! Bambu on palannut takaisin! Ostin heti koekerän, kun pääsin Prismalle.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Sadas julkaisu!
Ja yhtäkkiä, tähän on tultu. Vajaassa vuodessa olemme saaneet aikaan sata bloggausta, ja vieläpä noin suurinpiirtein 50 per nassu. Vaikka emme sinällään juhli tätä tapahtumaa, mielestämme tämä ansaitsee maininnan. Jotain kivaa juhlintaa saattaa olla luvassa sitten, kun blogimme täyttää vuoden. (Ehkä yksityiset kakkukestit? Tai sitten jotain vähän ulospäinsuuntautuvampaa.)
Jos joku täällä töitämme ihailee, haluamme muistuttaa, että kuka tahansa pystyy neulomaan.
Jos joku täällä töitämme ihailee, haluamme muistuttaa, että kuka tahansa pystyy neulomaan.
reddit.com/r/knitting |
lauantai 26. tammikuuta 2013
Helmeilyä hamaan loppuun saakka
Eilen tein taisi olla se blogi, joka minutkin tähän innosti. Muistatteko vielä ne pienet helmet, joita sulatettiin silitysraudan alla? Joo, meillä niitä kutsuttiin inkkarihelmiksi. Moni muu tuntuu kutsuvan niitä hamahelmiksi. Nyt olen vaikeiden päätöksen edessä ja taidan nöyrtyä kaikkien periaatteideni kanssa... olkoot hamahelmiä myös minun puheessani.
Tosiaankin Internetissä innostuin ja tekstasin sitten äidille, että vieläkö niitä inkkarihelmiä löytyy meiltä kotoa jostain. Toissapäivänä menimme äidin kanssa penkomaan vinttiä, ja kyllähän niitä löytyi! Noin kymmenennestä (liioittelen) läpikäydystä laatikosta ilmestyi purkillinen ja pussillinen helmiä sekä kaksi pohjaa, neliö ja sydän.
Värimaailmana on kaikki hempeät sateenkaaren värit + tummemmat sininen ja vihreä. Muutamia mustia ja ihan jokunen valkoinenkin helmi joukossa on. Ei siinä mitään, eiköhän näistä saada ihania kuvioita... lintuja, hedelmiä, muffinsseja, vanhoista pikselipeleistä tuttuja hahmoja... melkein mitä vaan.
Ensimmäiset tekemäni hamahelmiaskartelut olivat lintuja (mallina käytetty jotain netistä löytyneitä valmiita, hakusanoilla "hama bead", "perler bead" "hama bird", "hama bead earrings" jne.). Tiputtelin helmet paikalleen illalla ja silitin kuviot molemmin puolin seuraavana aamuna seitsemältä ennen töihinlähtöä.
Mallailin laudoille omenanpuolikasta ja vesimelonia, mutta niistä ei mielestäni tullut kivoja. Muffinssit muotoilin vielä eilen, toisen aamulla ja toisen illalla. Silittelin ne sitten vielä iltamyöhään. Pujottelin lintuihin ja muffinsseihin kullanväriset (koska käytän kultaa enemmän kuin hopeaa) lenksut, jotta näistä saisi koruja. Ehkä "ängin" olisi parempi verbi kuin "pujottelin", koska oli vähän vaikeuksia. En tiedä, miten noita koruja pitäisi oikeasti tehdä, vai onko mitään oikeaa. Toivon, että omat ratkaisuni vähintäänkin toimivat.
Mutta odottakaapa vaan! Olen lähes varma, että näitä tulee lisää. Myös E-J innostui. ;)
Tosiaankin Internetissä innostuin ja tekstasin sitten äidille, että vieläkö niitä inkkarihelmiä löytyy meiltä kotoa jostain. Toissapäivänä menimme äidin kanssa penkomaan vinttiä, ja kyllähän niitä löytyi! Noin kymmenennestä (liioittelen) läpikäydystä laatikosta ilmestyi purkillinen ja pussillinen helmiä sekä kaksi pohjaa, neliö ja sydän.
Värimaailmana on kaikki hempeät sateenkaaren värit + tummemmat sininen ja vihreä. Muutamia mustia ja ihan jokunen valkoinenkin helmi joukossa on. Ei siinä mitään, eiköhän näistä saada ihania kuvioita... lintuja, hedelmiä, muffinsseja, vanhoista pikselipeleistä tuttuja hahmoja... melkein mitä vaan.
Ensimmäiset tekemäni hamahelmiaskartelut olivat lintuja (mallina käytetty jotain netistä löytyneitä valmiita, hakusanoilla "hama bead", "perler bead" "hama bird", "hama bead earrings" jne.). Tiputtelin helmet paikalleen illalla ja silitin kuviot molemmin puolin seuraavana aamuna seitsemältä ennen töihinlähtöä.
Valmiit hamahelmistä askarrellut linnut ja muffinssit. |
Mallailin laudoille omenanpuolikasta ja vesimelonia, mutta niistä ei mielestäni tullut kivoja. Muffinssit muotoilin vielä eilen, toisen aamulla ja toisen illalla. Silittelin ne sitten vielä iltamyöhään. Pujottelin lintuihin ja muffinsseihin kullanväriset (koska käytän kultaa enemmän kuin hopeaa) lenksut, jotta näistä saisi koruja. Ehkä "ängin" olisi parempi verbi kuin "pujottelin", koska oli vähän vaikeuksia. En tiedä, miten noita koruja pitäisi oikeasti tehdä, vai onko mitään oikeaa. Toivon, että omat ratkaisuni vähintäänkin toimivat.
Lenksujen änkemistä hamahelmireikiin, korusälät ja välineet. |
Mutta odottakaapa vaan! Olen lähes varma, että näitä tulee lisää. Myös E-J innostui. ;)
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Tunnustusta
Saimme Riikan räpellyksiltä tunnustuksen! Kiitämmä kovasti! :)
Ohjeistuksena oli kertoa 8 asiaa itsestä ja lähettää tunnustus eteenpäin 8 blogille. Koska meitä nyt tässä kaksi puuhailee blogin takana, kerrottakoon siis 8 yhdistävää asiaa meistä:
1. Usko
Uskomme kutakuinkin samalla tavalla ja käymme samassa seurakunnassa. Samanlainen arvomaailma. Yhteisiä ideoita. Toiselle uskaltaa urputtaa mieltään painavista asioista ja tietää tulevansa ymmärretyksi.
2. Yliopisto
Tutustuimme yliopistolla, vaikka opiskelemme täysin eri aineita ja olemme aloittaneet eri aikoihin. Tällainenkin on siis mahdollista. Pitäkää silmät auki liikkuessanne koululla, koskaan ei tiedä, jos vaikka törmää tulevaan bloggaripariinsa!
3. Syntymäpäivä
Molempien syntymäpäivä on toukokuussa (itseasiassa päivän välillä). Ei kuitenkaan samana vuonna, ylpeästi vähän vanhempi minatra haluaa muistuttaa, koska potee pienimuotoista ikäkriisiä.
4. Häät
Molemmat osallistuimme E-J:n häihin, toinen morsiamena, toinen kaasona.
5. Käsityöt
Molemmat tykkäämme tehdä käsillämme, varsinkin neuloa. Olemme kumpikin innostuneet käsitöistä enemmän vasta näin aikuisina.
6. Venäjä ja venäjä
Olemme molemmat olleet käymässä Venäjällä. Lisäksi olemme molemmat opiskelleet venäjää (ainakin yhden kurssin verran).
7.Oikeen maailman käsityöpiiri knitting night
Perustettiin yhessä (englanninkielinen) maanantai-iltojen neulepiiri, jossa tosin Minatra on nykyään aktiivisempana E-J:n urheiluharrastusten hieman haitatessa osallistumista.
8.Tee
Suurin osa suomalaisista juo kahvia. Ja sitten ne, ketkä juovat teetä, tuntuvat usein tykkäävän perusmustasta. Meille kelpaa paremmin rooibos, yrttisekoitukset ja muu sellainen oikeasti joltain maistuva ;)
Emme nyt lähde kuitenkaan sillä tavalla lähettämään tätä eteenpäin, mutta mainitsemme muutaman blogin, joita itse luemme ja pidämme kivoina:
- Aarnilintu
- Palmikkopaja
- Lauriida
- Susannan työhuone
- Neuleaddiktio
- Koukutettu
- Missä neuloimme kerran
Käykääpä siis tsekkaamassa myös nämä blogit!
- E-J & minatra
Ohjeistuksena oli kertoa 8 asiaa itsestä ja lähettää tunnustus eteenpäin 8 blogille. Koska meitä nyt tässä kaksi puuhailee blogin takana, kerrottakoon siis 8 yhdistävää asiaa meistä:
1. Usko
Uskomme kutakuinkin samalla tavalla ja käymme samassa seurakunnassa. Samanlainen arvomaailma. Yhteisiä ideoita. Toiselle uskaltaa urputtaa mieltään painavista asioista ja tietää tulevansa ymmärretyksi.
2. Yliopisto
Tutustuimme yliopistolla, vaikka opiskelemme täysin eri aineita ja olemme aloittaneet eri aikoihin. Tällainenkin on siis mahdollista. Pitäkää silmät auki liikkuessanne koululla, koskaan ei tiedä, jos vaikka törmää tulevaan bloggaripariinsa!
3. Syntymäpäivä
Molempien syntymäpäivä on toukokuussa (itseasiassa päivän välillä). Ei kuitenkaan samana vuonna, ylpeästi vähän vanhempi minatra haluaa muistuttaa, koska potee pienimuotoista ikäkriisiä.
4. Häät
Molemmat osallistuimme E-J:n häihin, toinen morsiamena, toinen kaasona.
5. Käsityöt
Molemmat tykkäämme tehdä käsillämme, varsinkin neuloa. Olemme kumpikin innostuneet käsitöistä enemmän vasta näin aikuisina.
6. Venäjä ja venäjä
Olemme molemmat olleet käymässä Venäjällä. Lisäksi olemme molemmat opiskelleet venäjää (ainakin yhden kurssin verran).
7.Oikeen maailman käsityöpiiri knitting night
Perustettiin yhessä (englanninkielinen) maanantai-iltojen neulepiiri, jossa tosin Minatra on nykyään aktiivisempana E-J:n urheiluharrastusten hieman haitatessa osallistumista.
8.Tee
Suurin osa suomalaisista juo kahvia. Ja sitten ne, ketkä juovat teetä, tuntuvat usein tykkäävän perusmustasta. Meille kelpaa paremmin rooibos, yrttisekoitukset ja muu sellainen oikeasti joltain maistuva ;)
Emme nyt lähde kuitenkaan sillä tavalla lähettämään tätä eteenpäin, mutta mainitsemme muutaman blogin, joita itse luemme ja pidämme kivoina:
- Aarnilintu
- Palmikkopaja
- Lauriida
- Susannan työhuone
- Neuleaddiktio
- Koukutettu
- Missä neuloimme kerran
Käykääpä siis tsekkaamassa myös nämä blogit!
- E-J & minatra
maanantai 21. tammikuuta 2013
Villasukat lapselle
Lapsille on niin kiva tehdä juttuja, kun ne yleensä tulevat nopeasti valmiiksi. Niin myös nämä jälkikäteen joululahjaksi menevät villasukat, jotka tein (vähän mukaillen) Dropsin ohjeella Kotikulta Sukkalangasta, jota jäi aika paljon jäljelle ruususukista.
Varren kuviointi syntyi näin:
1o 1n -neuleella seuraavasti:
4 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
6 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
ja sama toistettuna uudelleen + vielä loppuun jokunen kerros tummanvihreällä. Tästä tuli jonkin verran sellaista kirjoneuletyyliä ilman kirjoneuletta.
Kun varressa on kaksi kertaa tällainen kummaltakin puolelta hyvältä näyttävä kuvio, varret voi myös kääntää kivasti kaksinkerroin, jos ei tykkää pitkistä villasukkien varsista (mutta eikö pidempi varsi ole aina parempi...?).
Tarkoitus oli tehdä sukat kaksivuotiaalle, mutta niistä taisi kyllä tulla aika isot, että menevät varmaan vasta vähän myöhemmin. Lapsilla sentään liian suuri ei yleensä ole haitaksi - parempi tehdä liian isot, jotka menee ensi talvena, kuin liian pienet, jotka ei mahdu enää ikinä.
Varren kuviointi syntyi näin:
1o 1n -neuleella seuraavasti:
4 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
6 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
ja sama toistettuna uudelleen + vielä loppuun jokunen kerros tummanvihreällä. Tästä tuli jonkin verran sellaista kirjoneuletyyliä ilman kirjoneuletta.
Kun varressa on kaksi kertaa tällainen kummaltakin puolelta hyvältä näyttävä kuvio, varret voi myös kääntää kivasti kaksinkerroin, jos ei tykkää pitkistä villasukkien varsista (mutta eikö pidempi varsi ole aina parempi...?).
Tarkoitus oli tehdä sukat kaksivuotiaalle, mutta niistä taisi kyllä tulla aika isot, että menevät varmaan vasta vähän myöhemmin. Lapsilla sentään liian suuri ei yleensä ole haitaksi - parempi tehdä liian isot, jotka menee ensi talvena, kuin liian pienet, jotka ei mahdu enää ikinä.
lauantai 19. tammikuuta 2013
Huopakuvioiden leikkelyä
Meille tuli seurakuntaan pyhäkoulumateriaaliksi huopakuviot, joilla voi esittää erilaisia (tai kaikkia?) Raamatun kertomuksia. Kuviot toimitetaan isoissa huopapaloissa, joista ne jonkun sitten täytyy leikellä irti. Aloitin urakkaa omalta osaltani eilen illalla kuunnellen samalla Voice of Finlandia telkkarista. Tykkään telkkariohjelmista, joita ei välttämättä tarvitse kauheasti katsoa, että voi paremmin tehdä käsitöitä samalla. ;)
Näitä valmiiksi leikattuja huopakuvioita sitten asetetaan sellaisen huopataulun päälle (ja ne pysyvät siinä ihan itsestään), ja kuvia lisäämällä, siirtelemällä ja selittämällä pystytään sitten kertomaan visuaalisesti tarinoita. Kokosin näistä itse eilen leikkaamistani kuvioista tällaisen esimerkin meidän lattialle... En tiedä, mitä siinä tapahtuu. Ehkä jotain pillipiiparimaista, kun kaikki eläimet kokoontuvat torvea soittavan miehen luo.
Voisin yrittää muistaa ottaa kuvan myös aidosta opetustilanteesta huomenna: aiheena on Jumalan ensimmäinen lupaus, joka annettiin silloin, kun ihminen mokasi ensimmäistä kertaa. Se oli se tarina, johon liittyy kaksi ihmistä, paratiisi, puu, hedelmä, käärme...
Näitä isoja huopalevyjä taisi olla jopa melkein 10 kappaletta, joten leikkelyä riittää vielä. Jatkamme sitä maanantaina talkoovoimin.
Jämähuopaa |
Näitä valmiiksi leikattuja huopakuvioita sitten asetetaan sellaisen huopataulun päälle (ja ne pysyvät siinä ihan itsestään), ja kuvia lisäämällä, siirtelemällä ja selittämällä pystytään sitten kertomaan visuaalisesti tarinoita. Kokosin näistä itse eilen leikkaamistani kuvioista tällaisen esimerkin meidän lattialle... En tiedä, mitä siinä tapahtuu. Ehkä jotain pillipiiparimaista, kun kaikki eläimet kokoontuvat torvea soittavan miehen luo.
Voisin yrittää muistaa ottaa kuvan myös aidosta opetustilanteesta huomenna: aiheena on Jumalan ensimmäinen lupaus, joka annettiin silloin, kun ihminen mokasi ensimmäistä kertaa. Se oli se tarina, johon liittyy kaksi ihmistä, paratiisi, puu, hedelmä, käärme...
Näitä isoja huopalevyjä taisi olla jopa melkein 10 kappaletta, joten leikkelyä riittää vielä. Jatkamme sitä maanantaina talkoovoimin.
tiistai 15. tammikuuta 2013
Koti muutamalle pelille
Saimme joululahjaksi viiden pelin (shakki, tammi, backgammon, ludo ja solitaire) setin, mutta setti oli tällaisessa hankalassa paketissa:
No, kätevänä rouvana sitten päätin, että tämä paketti tarvitsee uuden kodin, ja kangaskauppareissun jälkeen tuumasta toimeen. Leikkelin sopivia suorakulmioita suhteessa pelilautojen kokoon, onnistuin tekemään nätin taskun, ja ompeluongelmatkin alkoivat vasta, kun vuorossa oli piiloon jäävät ompeleet. Kone teki vaihteeksi takkua, ja lopulta neula katkesi. Toisaalta, vika on voinut olla tuossa vanhassa neulassa - vielä en ole ongelmia kokenut uuden neulan kanssa. Vielä.
Lopputulos oli sitten tällainen:
Päällä näkyvä kangas on tosiaan Eurokankaan Noppa-kangasta, ja vuorikangas (jota ei tosiaan näy) on omista varastoista haalittua, johonkin tarkoitukseen hankittua kangasta. Nappi löytyi kotoa, äiti peri erään sukulaisen ex-naisystävän käsityötarvikkeita ja hamstrasin nappipurkista jonkun verran mukaani.
Olen tyytyväinen, kaikki mahtuvat mukaan!
No, kätevänä rouvana sitten päätin, että tämä paketti tarvitsee uuden kodin, ja kangaskauppareissun jälkeen tuumasta toimeen. Leikkelin sopivia suorakulmioita suhteessa pelilautojen kokoon, onnistuin tekemään nätin taskun, ja ompeluongelmatkin alkoivat vasta, kun vuorossa oli piiloon jäävät ompeleet. Kone teki vaihteeksi takkua, ja lopulta neula katkesi. Toisaalta, vika on voinut olla tuossa vanhassa neulassa - vielä en ole ongelmia kokenut uuden neulan kanssa. Vielä.
Lopputulos oli sitten tällainen:
Edestä |
Ja takaa |
Olen tyytyväinen, kaikki mahtuvat mukaan!
maanantai 14. tammikuuta 2013
Junasukat kaksivuotiaalle
Yhden ihanan lähes-kaksivuotiaan synttärit lähestyvät, ja ajattelin neuloa sukat lahjaksi. Mitkäpä muutkaan, kuin junasukat. Ohjeita ei tietysti löytynyt suoraan tuonikäiselle, vaikka kuinka kaivoi, joten täytyi soveltaa. Junasukan ohjehan on alkuperäisenä täälä, Taito E-P:n sivuilla.
Tein nämä sukat muuten jämälangasta. Inventoin lankalaatikkoni perjantaina, ja seiskaveikkaa löytyy kyllä moniin sukkiin ja muihin neuloksiin... Tähän työhön valikoituivat ruskea ja turkoosi.
Loin 36 silmukkaa, jaoin ne neljälle puikolle, ja neuloin ensin 9 kerrosta 2n 2o. Sitten 3 kerrosta n, 3o 3n. Sitten 9 kerrosta joustinneuletta, sitten 3n 3o 3n ja vielä 9 kerrosta joustinta.
Kantapään (jonka tein 18 silmukalla vahvennettuna) jälkeen poimin kummaltakin puolelta 9+1 silmukkaa, ja tein kavennukset joka toinen kerros. Samalla tein 2. ja 3. puikoilla 3krs nurin, 3 krs oikein ja tätä toistin kunnes pohjan pituus oli 13cm. Sitten tein nauhakavennukset.
Toivottavasti tuosta on apua jollekkin :)
Tein nämä sukat muuten jämälangasta. Inventoin lankalaatikkoni perjantaina, ja seiskaveikkaa löytyy kyllä moniin sukkiin ja muihin neuloksiin... Tähän työhön valikoituivat ruskea ja turkoosi.
Loin 36 silmukkaa, jaoin ne neljälle puikolle, ja neuloin ensin 9 kerrosta 2n 2o. Sitten 3 kerrosta n, 3o 3n. Sitten 9 kerrosta joustinneuletta, sitten 3n 3o 3n ja vielä 9 kerrosta joustinta.
Kantapään (jonka tein 18 silmukalla vahvennettuna) jälkeen poimin kummaltakin puolelta 9+1 silmukkaa, ja tein kavennukset joka toinen kerros. Samalla tein 2. ja 3. puikoilla 3krs nurin, 3 krs oikein ja tätä toistin kunnes pohjan pituus oli 13cm. Sitten tein nauhakavennukset.
Toivottavasti tuosta on apua jollekkin :)
perjantai 11. tammikuuta 2013
Aika aikaansa kutakin
Huomaan selkeästi, että loma on loppunut ja arki alkanut, sillä aikaa käsitöille ei niin hirveästi jää. Tällä hetkellä syyn voi esittää tällä kuvalla:
Ja tuossa on oikeastaan vain kahdelle eri kurssille kirjoja. Jos olisi jokin teline, johon kirjan saisi hyvin, ja sen sivut kääntyilisivät, neulominenkin onnistuisi.
Okei, tuo Taru Sormusten Herrasta ei kuulu kyllä opiskelukirjojen joukkoon, mutta se taas sitten vie aikaa opiskelulta. Olen ihan uppoutunut Saattueen seikkailuihin, ja tällä hetkellä ollaan matkalla itään. Olen kirjan lukenut noin kymmenen vuotta sitten viimeksi, ja silloin siihen meni vuosi. Nyt taas.. Puolen välin tietämillä, ja aikaa on mennyt noin reipas viikko. Seuraavana on sitten varmaan tällä uusintaluentakierroksella Anna Karenina vuorossa, tai uusi yritys Sotaa ja Rauhaa. Hyvän kirjan pitää olla paksu.
Ja tuossa on oikeastaan vain kahdelle eri kurssille kirjoja. Jos olisi jokin teline, johon kirjan saisi hyvin, ja sen sivut kääntyilisivät, neulominenkin onnistuisi.
Okei, tuo Taru Sormusten Herrasta ei kuulu kyllä opiskelukirjojen joukkoon, mutta se taas sitten vie aikaa opiskelulta. Olen ihan uppoutunut Saattueen seikkailuihin, ja tällä hetkellä ollaan matkalla itään. Olen kirjan lukenut noin kymmenen vuotta sitten viimeksi, ja silloin siihen meni vuosi. Nyt taas.. Puolen välin tietämillä, ja aikaa on mennyt noin reipas viikko. Seuraavana on sitten varmaan tällä uusintaluentakierroksella Anna Karenina vuorossa, tai uusi yritys Sotaa ja Rauhaa. Hyvän kirjan pitää olla paksu.
tiistai 8. tammikuuta 2013
Körttisukat
Olin joulun alla apulaisena kasvukaupunkini Kristillisessä kirjakaupassa. Tämä oli jo neljäs joulu sielä auttellessa, ja tämän lisäksi olen työskennellyt sielä yhden kesän ja sairaslomasijaisuuskuukauden. Tämän lyhyehkön elämäni pisimpiaikainen työpaikka, ja ehkäpä omalla tavallaan rakkain. Toki leiriohjaajahommissa on ollut kivaa, mutta.. Tunnelma kaupalla, rauhallisuus jopa joulun alla, vie voiton.
Miten tämä nyt liittyy mihinkään? No, näyttäisi siltä, että olin viimeistä kertaa tuola apulaisena. Jatkuva junalle juoksu ja poissa kotoa oleminen, sekä vanhempien luona nukkuminen oli sanalla sanoen raastavaa. Tottakai, mainitsin pitäväni tuosta työpaikasta, se toisaalta lähes nollasi nuo negatiiviset asiat, mutta vain lähes. (Ettei nyt tule väärinkäsityksiä: kyllä on äitiä ja iskää kiva käydä tapaamassa, älä huoli äiti!) Halusin sitten muistaa näitä kahta ihanaa työntekijää, joiden kanssa olen hommia puurtanut monena vuonna.
Äiti sattumalta mainitsi körttisukkamallista, oli kutonut tädilleni lahjaksi moiset. Siskolleni taas näin, kun samalla kuviolla kudottiin säärystimiä, ja yllättäen sain itsekin moiset joululahjaksi. Mutta ennen kaikkea tykästyin tuohon nimeen; Sinä vuonna, kun ensimmäistä kertaa kesällä tuola kaupalla olin apulaisena, oli Herättäjäjuhlat kaupungissa, ja tietysti Kristillinen kirjakauppa on taho, jolta apua pyydetään, ja toisaalta myös etsitään kysymyksiin vastauksia. Näinollen tuo tapahtuma liittyi todella oleellisesti siihen kesään. Tästä sitten innostuneena ostin lankaa ja pistin sukat puikoille.
Tässä on edessä vielä paketin lähettäminen, ja kirjoittelin tuossa saatekirjettä näille. Hieman on haikea olo.
Miten tämä nyt liittyy mihinkään? No, näyttäisi siltä, että olin viimeistä kertaa tuola apulaisena. Jatkuva junalle juoksu ja poissa kotoa oleminen, sekä vanhempien luona nukkuminen oli sanalla sanoen raastavaa. Tottakai, mainitsin pitäväni tuosta työpaikasta, se toisaalta lähes nollasi nuo negatiiviset asiat, mutta vain lähes. (Ettei nyt tule väärinkäsityksiä: kyllä on äitiä ja iskää kiva käydä tapaamassa, älä huoli äiti!) Halusin sitten muistaa näitä kahta ihanaa työntekijää, joiden kanssa olen hommia puurtanut monena vuonna.
Äiti sattumalta mainitsi körttisukkamallista, oli kutonut tädilleni lahjaksi moiset. Siskolleni taas näin, kun samalla kuviolla kudottiin säärystimiä, ja yllättäen sain itsekin moiset joululahjaksi. Mutta ennen kaikkea tykästyin tuohon nimeen; Sinä vuonna, kun ensimmäistä kertaa kesällä tuola kaupalla olin apulaisena, oli Herättäjäjuhlat kaupungissa, ja tietysti Kristillinen kirjakauppa on taho, jolta apua pyydetään, ja toisaalta myös etsitään kysymyksiin vastauksia. Näinollen tuo tapahtuma liittyi todella oleellisesti siihen kesään. Tästä sitten innostuneena ostin lankaa ja pistin sukat puikoille.
Tässä on edessä vielä paketin lähettäminen, ja kirjoittelin tuossa saatekirjettä näille. Hieman on haikea olo.
maanantai 7. tammikuuta 2013
Maatuskatabletit
Sattumalta ennen joulua selailin Jyskin kuvastoa, ja silloin tarjouksesta löytyi Maatuskalakanat. Tämän takia suuntasimme kotikonnuilla paikalliseen Jyskiin, ja vaikka kyseiset lakanat eivät mukaan lähteneetkään, niin kiertely tuotti tulosta: Vahakankaiden joukossa oli maatuskavahakangasta! Oi iloa, oi autuutta. Hain myöhemmin, joulunvietosta palattuamme, täälä Tampereella tuota kangasta ja huristelin niistä meille tabletit pöytään.
Käytännössä siis vain käänsin reunoista noin sentin, ja ompelin. Kummasti näytti heti kivemmalta kuin jos reunat olisivat vain jätetty silleen kuin ne olivat. Näitä tabletteja siis on olemassa nyt neljä kipaletta.
Käytännössä siis vain käänsin reunoista noin sentin, ja ompelin. Kummasti näytti heti kivemmalta kuin jos reunat olisivat vain jätetty silleen kuin ne olivat. Näitä tabletteja siis on olemassa nyt neljä kipaletta.
lauantai 5. tammikuuta 2013
Turku vei rahani
Niin, lähdimme miehen kanssa tosiaan pariksi yöksi katsomaan, minkälainen paikka on tuo Tampere-Turku-taistelun toinen osapuoli. Tottakai vaimo sai mitä halusi ja raahasi raukkaparkamiestä ympäri lanka- ja askartelukauppoja. Ja kirjakauppoja. Mies sai haluamansa kaiketi ruokapöydän ääressä. (Okei, kyllä minä periksi annoin ja sai tuo käydä missä lystäsi. Tasa-arvoista oli meno!)
Aloitimme kauppojen kiertelyn Turun Lankamaailmasta. Lankoja olisi tehnyt kyllä mieli hamstrata, mutta tällä kertaa sallin itselleni vain yhden ostoksen: pyöröpuikkosetin, jonka kaapeleita ja puikkoja voi vaihdella. Olen tätä himoinnut jo jonkin aikaa, ja nyt vihdoin omistan tuon paketin, jossa oli 4, 5 ja 6mm puikot sekä kaapeleita 60, 80 ja 100cm. Tietääpähän sitten mitä toivoa lahjaksi tästä eteenpäin..
Knitpron ihanat puikot |
Mainitsemisen arvoisia ostoksia oli myös Debbie Blissin Neulojan vuosi. Aivan ihania projekteja, ja ainakin viisi tai kuusi odottaa jo puikolle pääsyä. Pyrin tekemään mahdollisimman paljon jämälangasta, ettei tunnelma pääse kiristymään kasvavan lankavuoren takia kotona... o:)
Mukava löytö alepöydästä! |
Ompelutarvikekotelon ohje |
IHANA pannumyssy! Heti kun näin tämän, halusin taas kunnollisen teepannun. |
Työn alla on ollut jonkinmoinen neulepussi.. Tästäpä löytyi kiva malli siihen. |
Tietysti, kun Suomen vanhassa pääkaupungissa olitiin, pitihän tuo Turun linnakin käydä katsastamassa. Kerran olen sielä pikkutyttönä käynyt, ja mitään en muistanut, mutta kyllä se upea ilmestys oli. Kävimme myös Tuomiokirkossa, ja kaikessa avaruudessaan se oli... Wau. Yksinkertaisesti wau.
perjantai 4. tammikuuta 2013
Ideapurkki
Joululahjaideoita miehelle miettiessäni annoin ajatusten lentää, ja muistin Pinterestistä löytämäni ideapurkin. Olen paristakin eri lähteestä sitä katsellut, hieman erinäköisinä versioina - esim. täällä ja täällä. Näistä innostuneena aloin kehitellä omaa versiota, joka näytti lopulta tältä: (pahoittelen kuvan laatua)
Meidän purkista löytyy ideoita niin kodin ulkona kuin kotonakin, ja nimenomaan mietin sellaisia ideoita, jotka on meidän juttuja. Tämä siis päätyi yhteiseksi joululahjaksi minulle ja miehelleni.
Esimerkkejä meidän omista jutuista ja ylipäätänsä tekemisistä, jotka päätyivät purkkiin:
Meidän purkista löytyy ideoita niin kodin ulkona kuin kotonakin, ja nimenomaan mietin sellaisia ideoita, jotka on meidän juttuja. Tämä siis päätyi yhteiseksi joululahjaksi minulle ja miehelleni.
Esimerkkejä meidän omista jutuista ja ylipäätänsä tekemisistä, jotka päätyivät purkkiin:
- jäätelötreffit (näkyy kuvassa)
- sorsabongaus
- tähtienkatselureissu
- pizzailta (mies tekee ehkä maailman parasta pizzakastiketta)
- piknik
- kirpparikierros
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Uuden vuoden lupauksia
Ensinnäkin... Käsityörikasta ja rentouttavaa uutta vuotta 2013! Niin se vuosi taas kerran vaihtui.
Jotkut tekevät uuden vuoden lupauksia tai pitävät tipattomia tammikuita, ja tästä innostuneena ajattelin itse luvata seuraavaa:
Jotkut tekevät uuden vuoden lupauksia tai pitävät tipattomia tammikuita, ja tästä innostuneena ajattelin itse luvata seuraavaa:
- Tänä vuonna (tai ehkä jopa tammikuussa) teen ainakin kaksi keskeneräistä projektia valmiiksi. Molemmat ovat huiveja, toinen silkkimohairlangasta neulottava pitsiunelma (harmaa), joka on lojunut keskeneräisenä kaapissa vaikka kuinka kauan. Toinen on musta-harmaa briossihuivi, jonka vihdoin sain (noin kuudennen uuden aloituksen jälkeen) oikeasti hyvään ja tyylikkääseen alkuun.
- Tammikuun aikana en osta uusia lankoja, vaan pyrin tyhjentämään lankalaatikkoa, johon on jääneet niin omat kuin äidiltäkin haalitut jämäkerät ja heräteostokset. Tämä toivottavasti myös edesauttaa kohtaa 1.
tiistai 1. tammikuuta 2013
Ravelryn Jouluvaihto
Osallistuin Ravelryn jouluvaihtoon, ja sain JaaPalta aivan ihanan paketin:
Tuossa siis on kaksi kerää Vilma-lankaa, Alpaca Silk-lankaa, sekä pussista löytyi tämänlaisia ihanuuksia useampikin:
Näiden lisäksi Ravelryn inboxiin kolahti tämänmoinen söpö maatuska-ohje. Aivan ihanaa ja muuta hehkutusta!
Tämä vaihto oli tosiaan ensimmäinen laatuaan, johon osallistuin. Kokemus oli todella hyvä, vaikka hirmuisesti jännittikin, mutta onneksi parille, jolle lähetin paketin, valinnat onnistuivat. Ainakaan palaute ei ollut negatiivinen :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)