Selänpesin

Virkkuukoukku ja pellavanaru kädessä, Suuri käsityö 1/2012 auki edessä, ohjeena Saunaranta-selänpesin. Nopea projekti virkata tämä selänpesin, vaikka pellavanaru onkin aika jäykkä kaveri. Reunan värittämiseen käytin Gjestalin føn-lankaa, kuten aiemmassa pesukintaassa. Føn on aika paljon ohuempaa kuin pellavanaru ja olisi voinut toimia hyvin kaksinkertaisenakin, mutta tuli mieleen vasta jälkikäteen. Tärkeintä fønin käytössä oli kuitenkin se, että se toi jonkun väriraidan muuten ruskeaan selänpesimeen.

Selänpesin pääsee samaan joululahjapakettiin pesukintaan kanssa, nämä kaverit ovat samaa väritystä ja samaa settiä. Ehkä ne myös täydentävät toisiaan käytännössä kivasti.

Seuraava kokeilemisen arvoinen resepti ja ohje (seuraavaan pellavanaru-selänpesin -projektiin) voisi olla solmeiltu selänpesin.

Koukkuamiskokeiluna pesulapanen

Toin sieltä käsityömessuilta Tunisialaisen virkkuukoukun eli sellaisen kaksipäisen. Sitä tarvittiin tähän projektiin, elämäni ensimmäiseen koukkuamiskokeiluun. Kauhavan Kangas-Aitan tilauksessa tuli mopparilangan lisäksi pellavanarua (värinä taisi olla valkaisematon). Näiden hankintojen lisäksi kaapista löytyi tummansinistä Gjestalin føn-lankaa, joka vaikutti sopivalta tähän rojektiin. Ohjeena pesukinnas (tai pesulapanen tai pesin tai joku muu sellainen). Fønia käytin siis yksinkertaisena.

Koukkuaminen oli hauska tekniikka, mutta pellavanaru on aika jäykkää virkattavaa. Välillä langassa oli paksumpia kohtia, jotka olivat vielä hankalampia. Pesukintaaseen kuitenkin sopii se, että pinta on epätasaista ja rosoista.

En tiedä, millaista on käyttää pellavanarusta tehtyä pesulapasta oikeasti pesemiseen, mutta ehkä saan siitä palautetta joulun jälkeen, jos mummu ja pappa ikinä raaskivat käyttää tätä oikeasti pesemiseen. Tuskinpa. Tämä menee siis heille joulupakettiin. Hyvä lahjaidea jollekulle, joka ei oikeasti tarvitse mitään, mutta jolle haluaa antaa jotain itse tehtyä.

Opin jotain uutta: koukkuaminen on kivaa. Jatkoa ajatellen hakusessa on joku kiva lapasmalli koukuten. En tykkää sellaisista isoista, suurista, löysistä lapasista, vaan haluaisin napakat lapaset. Käsityömessuilla oli ikään lapaset, joissa koukkuamisjälki kulki viistoon, ja ne olivat napakat. Minä myös tahtoo sellaiset! Täytynee jatkaa ohjeen metsästämistä.

Lähestyvän joulun kunniaksi otin kuvat vasten punaista joulupöytäliinaani, joka alun perin on marimekon verho, jonka olen saanut anopilta. Verhoja oli kolme, joten se pariton päätyi pöydälle, ja sopii mielestäni siihen tarkoitukseen erinomaisesti.