Näytetään tekstit, joissa on tunniste kämmekkäät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kämmekkäät. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. toukokuuta 2014

Rukiiset

Aurinko paistaa, mutta kädet jäätyvät illalla pyöräillessä. Mikäpä neuvoksi? No kämmekkäät tietysti!



Langaksi valikoitui puhtaasti lankalaatikon pohjilta-periaatteella kerät, ja napit nappasin Nappitalosta Helsinginreissulla. Niissä on vähän sitä blingblingiä arkeen.



 

Mitä: Kämmekkäät
Mistä: Drops Fabel (musta) ja Gjestalin Maija
Millä puikoilla: 3
Mikä ohjeena: Eilen tein -blogin Ruista ranteeseen

Olen tässä neulonut jo useamman isomman projektin, ja tämä tuntui ihan hirveän nopealta. Toisen taisin saada peukaloa vaille valmiiksi päivän sisällä, ja loput tuli parin päivän sisään. Hassua.


 
Nämä ovat olleet nyt käytössä muutamaan otteeseen, ja siitä huolimatta, että toisen tuo kiinnike tuppaa irtoilemaan napista (pitäisi napinläpeä pienentää), nämä ovat todella kätevät. Taidan tehdä toisetkin!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Joulunpunaista pitsineuletta ranteisiin

Piti jo viime jouluksi tehdä kaverille ranteenlämmittimet, kämmekkäät. Nyt sitten vihdoin sain aikaiseksi.


Lankana toimi omista lankajämistä löydetty Schoeller+Stahlin Merino Mix herkullisen punaisena. Ohjeen bongasin Suuresta Käsityöstä (SK 10/2013, nro 27 Rannekkeet). Pitsineule on ihana. MUTTA. Tällä kertaa sisäinen saumanvastustajani hyppäsi heti takajaloilleen tajuttuaan ohjeen: ranneke olisi ohjeen mukaan neulottu tasona. Älkää nyt hyvät ihmiset alkako sellaiseen puuhaan, vaan kaivakaa esiin sukkapuikkonne! En itse ainakaan haluaisi saumoja ranteitani vasten, kiitos vaan. Enkä muuten myöskään pidä erityisemmin saumojen ompelusta (en ole kuullut kenenkään nauttivan siitä kauheasti). Lisäksi silmukkamäärä oli vähän outo (34 silmukkaa ja 10 silmukan mallikuvio?!). Päädyin muokkaamaan mallikuviota 11 silmukan kuvioksi ja tein kämmekkäät 33 silmukalla. Yksi silmukkahan äkkiä olisi uponnut niihin saumoihinkin. Näillä sitä sitten mentiin, ja kaiketi vitosen (5 mm) sukkapuikoilla.



Peukalon aukon toteutin niin, että sillä kohdalla neuloin työtä tasona, jolloin jäljelle jäi aukko. Peukunreiän jälkeen jatkoin normaalisti pyörönä.

Lankaa ei jäänyt kuin iiihan ihan vähän. Tämä oli siis onnistunut jämälankakeräntuhoamisprojekti ja varsin pehmoinen joululahja! Lanka tuntuu ihanalta paljasta ihoa vasten.


Molemmissa käsissä olevien kämmekkäiden kuvaaminen itse on hiukan haastavaa. Niinpä nämä ihanat kuvat on ottanut Sitähän voi kypsytellä -ruokablogin dwightie. Kiitos paljon, ihanaa saada näin superlaadukkaita kuvia!