Vapaudenpatsaan varjossa

Meidän perhe on saapunut Suomeen (jo ennnen joulun pyhiä), ja hiljalleen tottumassa tähän kylmempään ilmastoon. Esittelen nyt sitten varmaan ainoan joululahjan, josta jäi kuvamateriaalia itsellekkin.

Mitä: NYC- lapaset (Ohje)

Mistä: Cascade Heritage

Kenelle: Siskolle

Sisko on käynyt kerran New Yorkissa, ja rakastunut kaupunkiin. Törmäsin tähän ohjeeseen Ravelryssä joskus syksyllä, ja päätin jo silloin, että näistä tulee joululahja pikkusiskolle. Tykkäsin kyllä neuloa näitä, osittain kai syynä olivat kivat puiset puikot ja lanka, joka on hyvin pehmeää merinoa nylon vahvikkeella. Ohjekin oli ihan mukava seurattava, vaikka toki kirjoneuleena ei ollut ihan sellainen TV-katsottava. Lentokoneessa tuli tikuteltua aika paljon, aikaa kun oli,

Toisaalta nämä lapaset tulivat myös hyvään saumaan; sisko oli hukannut kahdesta lapasparista toiset puolikkaat ja kulki eriparilapaset mukanaan. Tämä on ihan normaalia, lapaset kun hukkuvat hänellä aika usein. Toivon kyllä että tämä pari säilyisi edes sen kuukauden. 

Tarkoituksenani oli ottaa New Yorkin reissulla kivat kuvat, joissa taustalla olisi näkynyt lapasten innoittaja, mutta siinä vaiheessa kun pääsimme siihen pisteeseen, että olisimme voineet hypätä lauttaan kohti tuota patsasta, väsymys voitti matkailijat. Muutenkaan meille New York ei ollut sellainen euforia-kokemus, ennemminkin sai vain ikävöimään Texasis auringon alle ja ystävällisten ihmisten keskelle. Onneksi siis suurin osa ajastamme Amerikassa kului Houstonissa eikä vaikka New Yorkissa.

Pöllömaniaa

Olen tainnut useampaan otteeseen mainita innostuksestani maatuskoihin, ja hiljalleen tähän rinnalle on ilmaantunut toinen kuvio; pöllöt. Tästä sitten päädyin, lapasia tarvitessani, itsekseni piirtelemään ja kirjailemaan pöllölapaset. Onnistuivat, mutta edelleenkään en osaa tuota silmukoiden päällekirjomista.

Mitä: Pöllölapaset

Mistä: Dropsin Nepal

Millä: 4mm puikoilla

 

 



Nyt pitäisi tilata samaa lankaa, että saisi sopivan pipon. Lapasista tuli lämpöiset, varsinkin allaolevien villaisten lapasten kanssa. Alpakka on pelastanut talveni.

Lämpimimmät lapaset

Vielä yksi joululahja! Sain toiveen mahdollisimman lämpimistä lapasista jouluksi. Idea alkoi heti hahmottua mielessäni: kirjoneuletta ja alpakkaa.

Tein tämän projektin kanssa alkeellisen virheen ja ostin langat ennen kuin olin päättänyt ohjetta. Käsityömessuilla oli ehkä kuitenkin helpointa vertailla erilaisia alpakkalankoja ja löytää mahdollisimman paksu ja lämmin lanka, mutta ohjettahan en siihen mennessä ollut päättänyt. Ostin neljä kerää Inka Wasin Alpakkavilla -lankaa: kaksi mustaa, kirkkaanpunaisen ja tummemman punaisen. Olisin halunnut liukuvärjättyä lankaa, mutta alpakkaa kuulemma harvemmin liukuvärjätään. Miksi on näin? Päädyin leikittelemään liukuvärjätyn langan sijaan eriväristen punaisten vaihtelulla.

Sain sen ohjeenkin lopulta valittua langan mukaan. Dropsin ohjeista löytyi aika kiva talviruusulapasten ohje, jota täytyi kuitenkin vähän muokata, sillä halusin kämmenpuolelle ehdottomasti raitoja. Niin ja ranteeseen tein mieluummin ihan joustinneuletta kuin leveän näköistä kirjoneulekuviota.Jätin muutaman kerroksen väliin ennen peukaloa, koska varresta tuli aika pitkä - sen takia kärki pitikin sitten kaventaa vähän nopeammin.

Toivottavasti nämä lämmittävät nyt, kun vihdoin saatiin nämä talven kylmät ja tuiskut tänne Pirkanmaallekin!

Huhuu - pöllöt pikkukäsiin

Tässähän kun oikein neulomaan innostuu, alkaa myös ymmärtämään paremmin vieraita kieliä. Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni norjankielistä neuleohjetta, ja hyvin luonnistui! Jos ei uskalla ihan niin paljoa arvailla, Googlen kääntäjäkin osaa auttaa tämän ohjeen kohdalla oikein hyvin.

Sen verran matkan varrella muokkailin ohjetta, että valkoiset reunat jatkuvat lapasen loppuun asti ja UHU-tekstin sijaan suomenkielinen pöllöni sanoo HUU (joka näyttää vähän tekstiltä MUU).

Dropsin Alpacaa ruskeana jäi vielä vajaa kerä jäljelle vauvan neuletakin jälkeen, joten ajattelin tuhota ne loput tähän. Lisänä E-J:n lahjoittamaa valkoista Alpacaa. Lankaa ei kulunut juuri yhtään. Se siitä jämävarastojen pienentämisestä. Oli pakko ihan punnita: käytin näihin pieniin tumppuihin yhteensä 15g lankaa.

Havuja hangella

Mummoni, joka on minulle tehnyt villasukat, kun olin pieni ja hänellä vielä näköä piisasi, täytti reilu kuukausi sitten 91 vuotta. Vaikka näkö on radikaalisti huonontunut, hän asuu vielä kotonaan. Esimerkiksi muutamasta syövästä, miehensä kuolemasta ja sota-ajasta selvinneenä hän on mielestäni taistelijaluonne. Vaikka tietysti, hän on ollut kuolemassa koko elämäni ajan omien sanojensa mukaan... no, edelleen hän täälä porskuttelee.

Tämän kehumisavauksen jälkeen päästäänkin sitten käsityöhön, joka liittyy tähän mummoon. Äiti kertoi tehneensä hänelle pipon syntymäpäivälahjaksi, ja ajattelin tehdä sitten samaan sarjaan lapaset. Pipoa en ikinä ehtinyt nähdä, ja se on vissiin kokovalkoinen, mutta koska piti hieman soveltaa värien kanssa ja minulla oli kerä käytettävää lankaa, tuli minun osuuteni väritykseksi valko-vihreä.

Mitä siis tein? Lapaset, joiden ohjeen improvisoin itse. Mistä sen tein? Dropsin Nepal-langasta, joka riitti juuri ja juuri tähän, ja nyt jänskäämisen jälkeen lapaset olivat onneksi sopivan kokoiset.

Miltä lopputulos näytti? No tältä:

 Pahoittelen kuvan huonoa laatua ja muuta sellaista, piti kännykän kameralla kiireessä napata todistusaineisto.

PS. Minusta ei ihan hirveästi nyt kuulu. Ultimate ja opiskelut vievät lähes kaiken ajan, joten käsitöiden tehtailukin on vähän jäänyt..

PPS. Kiitos kaikille jo tutkimukseen osallistuneille! Vielä myös ehtii, jos sinä alle 30v. neulova et ole sitä tehnyt :)

PPPS. Tosiaan, vielä hyvää pääsiäistä!

Formulalapaset

Mieheltäni kysyin tässä jokin kuukausi sitten, millaiset lapaset hän mahtaisi haluta, nyt kun olen vähän kaikille väsäillyt lapasia. Huomaamattomampaa viittausta F1-urheiluun pyydettiin, ja jonkun ajan ideoinnin jälkeen myös saatiin. Nämä lapaset menivät joululahjaksi, vaikka mies itse kyllä tiesi nämä saavansa. Lopputulosta ei hänkään kyllä nähnyt, testasi vain jossain välissä että ovat sopivat.

Idea tosiaan lähti täältä, ja koska toiveena oli olla olematta kuitenkaan mainostaulu, jäi Pirellin logot yms. kokonaan pois. (Okei, en jaksanut edes yrittää kikkailla niitä tuohon, tai mitään ns. "sotkua", joka olisi ajanut saman asian ilman merkkiä.)

Lankana käytin ihan Novitan 7 veljestä. Olen täysin ja ihan innostunut siitä, joten tämän talven sukat ja muut ovat kyllä kyseistä lankaa, jos joku on sattunut jo huomiota kiinnittämään.


Olen aika tyytyväinen tähän tulokseen. Vaikka! Totesin tässä inhoavani tuota silmukoiden jäljentämistä.. Phuu!

Koukkuamiskokeiluna pesulapanen

Toin sieltä käsityömessuilta Tunisialaisen virkkuukoukun eli sellaisen kaksipäisen. Sitä tarvittiin tähän projektiin, elämäni ensimmäiseen koukkuamiskokeiluun. Kauhavan Kangas-Aitan tilauksessa tuli mopparilangan lisäksi pellavanarua (värinä taisi olla valkaisematon). Näiden hankintojen lisäksi kaapista löytyi tummansinistä Gjestalin føn-lankaa, joka vaikutti sopivalta tähän rojektiin. Ohjeena pesukinnas (tai pesulapanen tai pesin tai joku muu sellainen). Fønia käytin siis yksinkertaisena.

Koukkuaminen oli hauska tekniikka, mutta pellavanaru on aika jäykkää virkattavaa. Välillä langassa oli paksumpia kohtia, jotka olivat vielä hankalampia. Pesukintaaseen kuitenkin sopii se, että pinta on epätasaista ja rosoista.

En tiedä, millaista on käyttää pellavanarusta tehtyä pesulapasta oikeasti pesemiseen, mutta ehkä saan siitä palautetta joulun jälkeen, jos mummu ja pappa ikinä raaskivat käyttää tätä oikeasti pesemiseen. Tuskinpa. Tämä menee siis heille joulupakettiin. Hyvä lahjaidea jollekulle, joka ei oikeasti tarvitse mitään, mutta jolle haluaa antaa jotain itse tehtyä.

Opin jotain uutta: koukkuaminen on kivaa. Jatkoa ajatellen hakusessa on joku kiva lapasmalli koukuten. En tykkää sellaisista isoista, suurista, löysistä lapasista, vaan haluaisin napakat lapaset. Käsityömessuilla oli ikään lapaset, joissa koukkuamisjälki kulki viistoon, ja ne olivat napakat. Minä myös tahtoo sellaiset! Täytynee jatkaa ohjeen metsästämistä.

Lähestyvän joulun kunniaksi otin kuvat vasten punaista joulupöytäliinaani, joka alun perin on marimekon verho, jonka olen saanut anopilta. Verhoja oli kolme, joten se pariton päätyi pöydälle, ja sopii mielestäni siihen tarkoitukseen erinomaisesti.

Toiset maatuskalapaset

Saman pariskunnan, jonka miehelle tein pääkallolapaset, naisosapuolelle tein tilatut maatuskalapaset. Ohje oli sama, kuin edellisissä maatuskalapasissa, jotka tein. (Eli Niina Mannbergin Maatuskat) Väreistä tilaaja (itseasiassa toinen kaasoni) valitsi pohjalle "luonnonharmaan" ja kuvioväri oli sitten vaaleanpunaista. Harmaa oli Seiskaveikkaa, vaaleanpunainen Nallea. Yllättävän hyvin tässä(kin) toimivat nuo kaksi eripaksuista lankaa.

Väriyhdistelmä on yllättävän kiva. (Itse olin hyvin skeptinen alkuun siitä, miltä lapaspari tulisi näyttämään.. Nyt on myönnettävä tuo pelko turhaksi.) Kääräisin nauhalla nämäkin lapaset paketiksi, tein samoin mainituille pääkallolapasille, vaikken kuvaa tietenkään siitä muistanut ottaa. Pesuohjeet raapustelin tuohon nauhaan, mikä tosin ei näy tästä kuvasta.

Pääkallolapaset

Vihdoin valmista. (Ja kuvattua) Kaveri tilasi pääkallolapaset, ja minä lupasin neuloa. Ohjeena Novitan Pääkallolapasista otettu kuvio ja muuten peruslapasten ohjeella toteutettu neule. Lankana ihan perus 7-veikka.

Mies suostui kuvausrekvisiitaksi, ja tällaiset niistä tulivat. Kämmenosa on vuoroin silmukka mustaa, silmukka valkoista ja seuraavalla kerroksella päinvastoin. Hiukkasen näkyy tuosta peukalokiilasta kuviointia (en tosiaan muistanut että kiila tulee noin paljon näkyviin.) Itse pääkallokuvio näyttää vähän hassulta, mutta luonnossa se on mielestäni parempi.

(Lyhyt pikapäivitys johtuu täysin siitä, että meidän sohvalla jännätään kuinka Kimille käy, jännät paikat formulassa :)

Maatuskalapaset

Pidän maatuska-teemasta. Bloggasin joskus niistä maatuskasisustustarroista, joita ostin. Ystäväni on antanut aikanaan minulle lahjaksi maatuska-uunikintaan ja pannunalusen. Aitoja maatuskanukkeja löytyy tottakai. Ostin ensimmäisenä opiskeluvuonnani Tampereen Lenin-museosta maatuskakorvakorut. Viikko ennen häitämme bongasin kotikaupunkini Anttilasta myynnista kukkaroita, ja äiti oli luvannut ostaa minulle maatuskakukkaron. Sain sellaisen (vihdoin).

Miten tämä nyt liittyy mitenkään tähän blogiin? No, kuten arvata saattaa - jonkin käsityön aiheena on ollut tämä mainittu teema. Löysin Ravelrystä sattumalta Niina Mannbergin Maatuskat, ja olin ihan myyty. Aloitin projektin hääviikolla, ja sain siitä hieman ressinlievittäjää, ja vihdoin tänään sain toisenkin lapasen peukalon tehtyä. Valitsin hieman "värikkäämmät" värit kuin alkuperäisissä; käytin Novitan Seiskaveikan ruskeaa, ja äidin kätköistä löytynyttä Nalle-lankaa. Tulos näyttääkin sitten tältä:

Ja hieman lähempää kuvaa vielä tuosta kämmenselän kuviosta:

Olen aika ylpeä näistä. Olivat meinaan ensimmäinen kirjoneuleeni. Ohjeita oli helppo seurata, ja muutenkin mukavan pieni projekti verrattuna tämänhetkisiin muihin tekeleisiini.. Pitää katsella jotain tällaista pienempää samalla kun noita isompia vääntää :)

Niin, häät tosiaan olivat ja menivät. Näin ihan mainintana. Laitan varmaan hiukan kuvamateriaalia - sen verran nimittäin, että tuo huntu tulee käytössä näkyviin.