Pikaperussukat pikkutytölle

Kaveri pyysi parivuotiaalle tytölleen perusvillasukkia ja sain kunnian tehdä ne.

Minäpä sitten kaivoin esiin vaaleanpunaista Nalle-lankaa ja Novitan lasten perusvillasukkien ohjeen ja ryhdyin tuumasta toimeen. Onneksi sillä viikolla sattui olemaan sopivasti vapaa-aikaa, niin sain sukat viikon aikana valmiiksi, jotta tyttönen sai ne mahdollisimman pian kylmillä ilmoilla käyttöön.

Tein ohjeen koon 22 mukaan, mutta ihan inasen pidemmät kärjet, koska tytön jalan koko oli kuulemma 23. Varteen taiteilin nopean raidan jostain ikivanhasta (muutaman sukupolven takaa peritystä) sukkalangasta. En tykkää ihan tavallisia raitoja vain tehdä, niin yritin sitten saada raitaan eloa tekemällä väliin yhdet kerrokset vaaleanpunaisellakin.

Valmiista sukista tuli mielestäni valtavan isot. Pelkäsin ja jännitin, voiko kaksivuotiaalla olla noin iso koipi! Sovitin sukkia sitten samalla kuin annoin, ja ne istuivat kuin nakutetut. Uskotaan sitten. Kaksivuotiaalla on iso jalka. Paljon se ehtiikin kasvaa niistä pienenpienistä vauvantossuista.

Kirjoneulesydänsukat Venäjälle

Vielä syntyy villasukkia Venäjälle. Sinäkin ehdit vielä.

Nämä sinisestä seiskaveikasta ja jostain ikivanhasta punaisesta langasta väsätyt, melko pienet sukat saivat varsiinsa kirjoneulesydämiä (koska kirjoneule on kivempaa kuin tavalliset raidat). Pilasinko poikamaisen siniset sukat tyttömäisellä kuvioinnilla? Ehkä tytötkin voi tykätä sinisestä tai pojat sydämistä. Tai ehkä näin pienijalkaiset tyypit ei vielä edes välitä.

Kirjoneulekuvio löytyi osana DROPSin sukkaohjetta ja sieltä sitten vain peilasin sen toisinkin päin. Muutenkin katselin vähän silmukkamääriä tuosta ohjeesta. Kai nämä lapselle sitten sopisivat.

Villasukat lapselle

Lapsille on niin kiva tehdä juttuja, kun ne yleensä tulevat nopeasti valmiiksi. Niin myös nämä jälkikäteen joululahjaksi menevät villasukat, jotka tein (vähän mukaillen) Dropsin ohjeella Kotikulta Sukkalangasta, jota jäi aika paljon jäljelle ruususukista.

Varren kuviointi syntyi näin:
1o 1n -neuleella seuraavasti:
4 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
6 krs valkoisella
1 krs tummanvihreällä
2 krs valkoisella
ja sama toistettuna uudelleen + vielä loppuun jokunen kerros tummanvihreällä. Tästä tuli jonkin verran sellaista kirjoneuletyyliä ilman kirjoneuletta.

Kun varressa on kaksi kertaa tällainen kummaltakin puolelta hyvältä näyttävä kuvio, varret voi myös kääntää kivasti kaksinkerroin, jos ei tykkää pitkistä villasukkien varsista (mutta eikö pidempi varsi ole aina parempi...?).

 Tarkoitus oli tehdä sukat kaksivuotiaalle, mutta niistä taisi kyllä tulla aika isot, että menevät varmaan vasta vähän myöhemmin. Lapsilla sentään liian suuri ei yleensä ole haitaksi - parempi tehdä liian isot, jotka menee ensi talvena, kuin liian pienet, jotka ei mahdu enää ikinä.

Junasukat kaksivuotiaalle

Yhden ihanan lähes-kaksivuotiaan synttärit lähestyvät, ja ajattelin neuloa sukat lahjaksi. Mitkäpä muutkaan, kuin junasukat. Ohjeita ei tietysti löytynyt suoraan tuonikäiselle, vaikka kuinka kaivoi, joten täytyi soveltaa. Junasukan ohjehan on alkuperäisenä täälä, Taito E-P:n sivuilla.

Tein nämä sukat muuten jämälangasta. Inventoin lankalaatikkoni perjantaina, ja seiskaveikkaa löytyy kyllä moniin sukkiin ja muihin neuloksiin... Tähän työhön valikoituivat ruskea ja turkoosi.

Loin 36 silmukkaa, jaoin ne neljälle puikolle, ja neuloin ensin 9 kerrosta 2n 2o. Sitten 3 kerrosta n, 3o 3n. Sitten 9 kerrosta joustinneuletta, sitten 3n 3o 3n ja vielä 9 kerrosta joustinta.

Kantapään (jonka tein 18 silmukalla vahvennettuna) jälkeen poimin kummaltakin puolelta 9+1 silmukkaa, ja tein kavennukset joka toinen kerros. Samalla tein 2. ja 3. puikoilla 3krs nurin, 3 krs oikein ja tätä toistin kunnes pohjan pituus oli 13cm. Sitten tein nauhakavennukset.

Toivottavasti tuosta on apua jollekkin :)
 

 

 

Lämpöä pienille jaloille

Joulupakettiin menivät myös huovutetut tossut kaksivuotiaalle DROPSin ohjeella, Alpaca-langalla. Lankaa oli joskus tullut ostettua heräteostoksena ja niistä jäljellä oli pojalle sopivasti (kyllä, tykkään tehdä pojille sinisiä ja vihreitä ja tytöille punaisia ja keltaisia) sinist ja vihriää. Lanka (kumpikin) loppui tietysti vähän ennen aikojaan, koska piti yrittää tehdä tossut 100 gramman sijaan jollain n. 75 grammalla. Mutta eipä olisi uskonut, että parivuotiaalle tarkoitetut tossut voisin kuvata omissa koivissani, kuten alla olevista kuvista näkee.

 Vihreät raidat loppuvat vähän eri kohdissa. Tuo tossu, jossa on enemmän vihreää, on se ensin tehty ja inasen isompi kuin toinen. Kokoeroa ei kuitenkaan mielestäni valmiissa tossussa enää huomaa.

Pesukoneessa 40 asteessa pesun jälkeen venyttelin tossut ohjeen mukaisen kokoisiksi ja kivathan niistä tuli. Näyttävät enemmän kaksivuotiaan tossuilta myös.

 Oikein neulotussa sisäpuolessa on kivasti särmää pinnassa, mutta tossut ovat kyllä tosi pehmoiset, niin kuin nyt vain alpakkalangasta voi kuvitella tulevan. Hyvää joulua Luukakselle.

Ei-vielä-valmis valmisputkilopaita pikkuipanalle

Emmää mittään valmiiks saa, mutta jottain oon alottanu!

Lankamaailmasta tuli joskus ostettua tuommoinen neuleputkilo, jossa on lapsenvaatteen ohje ja kaikki tarvittava. Muistaakseni 50 % alennuksella ostettuna putkilo maksoi n. 7e. Sillä hinnalla taitais juuri ja juuri yleensä saada pyöröpuikon. Ja ehkä nappeja.

Kaikkeen tarvittavaan siis sisältyi ohje, kolme kerää vihriää lankaa (bambua ja keinokuitua), puikot ja napit. Lisäksi pakkauksesta löytyi silica-pussukka, jota ei toivottavasti tarvita neuletyössä. Ohje vaikuttaa simppeliltä, erityisesti mallineule on yksinkertaista. Neuleen pintaan tulee kuitenkin kivasti eloa, kun ei ihan pelkkää sileää neulota (ja pieniä virheitä ei huomaa niin helposti).

Rojekti on aloitettu. Päätin tehdä isoimman ohjeessa olleen koon (18kk ikäiselle ipanalle), jotta ei turhaan jäisi jämälankoja. Neulonta-asentoni alla olevassa kuvassa on vaaka - tosi ergonomista.

No, jämälankojahan ei taatusti jäänyt. Lanka loppui kesken. Onneksi sain juuri ja juuri tehtyä kappaleet valmiiksi tällä langalla. Jäljelle jäi seuraavan kuvan osoittama määrä lankaa:

Arvoitukseksi jää siis kaulus, joka olisi vielä pitänyt tehdä tästä langasta. Nyt suunnitelmissa on tehdä kaulus sitten jostain muusta väristä ja langasta. En tiedä, löytyykö sopivaa varastoista vai täytyykö lähteä ostoksille. Kauluksen väriksi voisi sopia joku vaalea, jolloin paita edelleen sopisi sekä tytölle että pojalle, tai sitten selkeästi "poikaväri" (ehkä tummansininen) tai "tyttöväri" (pinkki). Kauluslangasta ajattelin lisäksi tehdä sitten vielä jotain koristuksia paitaan, jotta väri ei näytä irralliselta. Saattaa olla, että ostan myös kauluksen väriset napit, vaikka pakkauksessa tulikin näitä vihreitä nappeja.

Seuraavassa kuvassa valmiit kappaleet odottavat kasaan kursimista olohuoneen pöydällä. Kerrankin tein niin kuin ohjeessa käskettiin: kostutin palat ja levitin ne muotoihinsa kuivumaan. Kuivumista odotellessa tuli kuitenkin aloitettua uusi neuleprojekti, joten palat joutuivat odottamaan hiukan kauemmin.

 

Paidan ohjeessa ei juuri ohjeisteta, miten palat pitäisi yhdistää, vaan käsketään vain yhdistämään. Olen jo aloittanut tämän vähän joka saumasta, mutta en oikein tiedä, miten hihat pitäisi kiinnittää. Neulonko ensin hihojen saumat kiinni ja kiinnitän pyöreän hihan etu- ja takakappaleisiin, vai kiinnitänkö hihan ensin ja neulon hihasauman vasta sitten?

Onneksi on monta projektia kesken, niin voi siirtyä neulomaan toista, kun toisen kokoon kursiminen kyrsii. Ehkä paita kuitenkin valmistuu melko pian. Toivottavasti. Sillä välin voitte tutustua tähän tekoprosessin tuskaisuuteen. Neulominenhan on rentouttavaa, muistakaa se.

Neuletakki pikkutytölle

Ah! Vihdoinkin valmista!

Melko pitkään vaaleanpunaisena myttynä lojuneet pienen villatakin palaset pääsivät muodostamaan kokonaisuuden. Tämä taisi olla ensimmäinen kunnollinen villatakki, jonka olen tehnyt.

Mitä tästä opimme:
1. Saumojen neulominen on vaikeaa. Erityisesti hihojen kiinnittäminen.
2. Ei kannata aina seurata ohjetta turhan tarkkaan. Ohjeen mukaan napinläpireunuksiin piti poimia 72 silmukkaa, mutta kyseinen silmukkamäärä vetää vähän. Olisi pitänyt tehdä enemmän silmukoita.

3. Linnunsilmäpistoilla saa aikaan tosi kivoja koristeita.

4. Jos haluat säästää rahasi, älä eksy nappikauppaan ;) Lastenvaatteisiin on niin ihania nappeja! Nämä sydännapit eivät onneksi olleet edes kalliita, 0,50e/kpl. Nappikaupan innoittamana poikkesin myös naapurikauppa Fidaan ja ostin kirppisnappeja 0,10e/kpl... :) Niistä napeista ehkä lisää myöhemmin, jos joskus päätyvät joihinkin töihin.

Jos joku nyt innostui ja haluaa tehdä samanlaisen, lapsen neuletakin englanninkielinen ohje löytyy täältä. Tein tämän työn nelivuotiaan koolla. Käytin lankana Novitan Bambinoa (vaaleanpunaista, yllättäen), jonka sain lahjoituksena kaveriltani, jotta pystyin tekemään toiselle kaverilleni lahjoitukseksi tämän neuleen.

PS. Kuvien laatu on ehkä huono, koska en jaksanut odottaa, että paremman kameran akku latautuisi ja napsin nämä sitten ikivanhalla pokkarilla. :)