Norsutakki

Miten tehdä projekti, jonka kanssa melko tarkkaan noudattaa ohjetta, mutta joka näyttää silti ihan erilaiselta...
1. Valitse langat, joiden väri on mahdollisimman kaukana ohjeen lankojen väristä.
2. Käytä enemmän värejä kuin ohjeessa.
3. Muuta kirjoneulekuvio joksikin toiseksi.

Näin onnistuin...
1. DROPSin ohjeella taas mentiin, mutta valitsin (epäkäytännöllisen?) valkoisen sijaan tummempia värejä. Noudatin ohjetta joissain kohdin vähän tunteella.
2. Ai yhtä väriä? Ei suinkaan, vaan mooonta. (Alkuperäisessä ohjeessakin on toki käytetty minimaalisesti muita hailakoita värejä, mutta itse kuljetan kolmea mukana koko ajan ja neljättä kirjoneulekuviossa.)
3. Ei mitään kukkia. Norsuja!

Kerrankin värivaistoni oli oikeassa, kun ajattelin, että valkoiset napit kruunaavat kokonaisuuden ja sitovat valkoiset norsut osaksi värimaailmaa. Mielestäni olin oikeassa. Napit on rikkinäisestä kauluspaidasta pelastetut, ja niissä lukee ihan pienellä "selected homme". Poikien takkiin oikein sopivat siis!

Tämän olisi tarkoitus päätyä mieheni siskonpojalle nimiäislahjaksi. Jospa olisi syksyksi sopivan kokoinen.

Puu ja kuu - neulottu vauvan peitto

Puu, kuu, kukkia, tähtiä ja aurinko. Niistä on pienen prinsessan pinnasängyn päiväpeitto tehty. Valmiin peiton koko on noin 60 x 120 cm, eli tosiaankin pinnasängyn kokoinen.

Lankoina käytin aluksi jämälankoja, Novitan Jussia (tummanvioletti) ja Novitan Nallea tai seiskaveikkaa (en ole varma, kumpaa tämä ensimmäinen vaaleanpunainen on), luonnonvalkoista ja keltaista Novitan Nallea. Lopultahan lankoja piti käydä ostamassa lisää, ja lisäostokset (vihreä, lisää vaaleanpunaista, lisää valkoista) olivat Novitan Nallea.

Neulottu keskiosa:
Luo 82 silmukkaa vaaleanpunaisella. Neulo helmineuletta 4 krs. Jatka helmineuletta kummassakin reunassa reunimmaisilla 4 silmukalla. Muuten neulo sileää neuletta. 6 krs sileää. Aloita puukuvio intarsianeuleena (huom. jätä juurakko ja puun yläpuolella olevat tähdet pois). Lehvistön kohdalla kannattaa jatkaa kirjoneuleella.

Puukuvio takaa. Puun runko on neulottu intarsiana ja lehvistö kirjoneuleena.

 Aurinkoon, kuuhun ja tähtiin piirsin itse mallit Excelin suosiollisella avustuksella. Aurinko ja kuu on neulottu kokonaan intarsiana, tähdissä käytin osin intarsiaa ja osin kirjoneuletta.

Tähdet, kuu ja aurinko takaa. Tähtien alimmat ja ylin sakara ovat kirjoneuletta, muuten intarsiaa.

PDF-tiedosto auringon, tähtien ja kuun mallista on saatavilla tästä klikkaamalla.
Reunan kukkapitsi:

Virkkaa peiton ympäri aluksi 1 krs kiinteitä silmukoita vihreällä ja 1 krs kiinteitä silmukoita valkoisella. Sitten ohjeen (kuvan alin pitsi) mukaan viimeiselle kierrokselle asti. Ohjeessa lienee vähän tulkittavaa ja esimerkiksi pampulat tein vähän isompina, tuplapylväillä. Kulmiin lisäilin silmukoita ja kuvioita tarpeen mukaan, jotta kulmat kaartuisivat kauniisti. Ohjeen viimeisen vihreän virkkauskerroksen sijaan virkkaa *5 ks, 4 kjs* vihreällä, toista *-*. Virkkaa vielä kukat vaaleanpunaisella: kjs-lenkkiin *1 ks, 1 p, 1 kaksoispylväs, 1 p*, toista *-* 4 kertaa, 1 ks. 2 ks keskimmäisiin edellisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin. Jatka tähän malliin koko peiton ympäri. Päättele langat.

Peitto mahtuu - ja on suunniteltu mahtumaan - pinnasänkyyn.

Tämä taitaa olla ihka ensimmäisiä omia ohjeitani. Jos päädytte kokeilemaan tätä, olisi kiva nähdä kuva lopputuloksesta. Kysymyksiä saa myös esittää, ja voin tarpeen tullen korjailla ja tarkentaa ohjeistusta.

Pienet pöllösukat

Pöllö sitä, pöllö tätä ja vielä vähän pöllöä. Onpa pöllöä, miten paljon pöllöjuttuja olemme E-J:n kanssa viimeaikoina saaneet aikaiseksi! No, tässäpä vielä yksi pöllö työ (vai pöllötyö?).

Käytin samaa pöllökuviota ja samoja lankoja kuin aiemmin tekemissäni pikkuruisissa pöllölapasissa. Näistä tuli nyt setti, eikä kyseiset Drops Alpaca -langat vieläkään loppuneet. Tulisikohan niistä vielä pipo?

Ohjeena silmukkamääriin ja muuhun katselin Dropsin vauvansukkien ohjetta, tietysti lisäsin siihen sitten pöllökirjoneuleen sukan päälle ja vähän allekin. Kantapäät tein vahvistettuna neuleena ihan vain huvin vuoksi.

Sukista tuli tosi pienet. Ihan minimaalisen pienet. Toivottavasti ne kuitenkin mahtuvat edes ensimmäisen kuukauden ajan.

Säärystimet

Kierrätin joskus säärystimet vanhasta villapaidasta. Kyllä ne asiansa ovat ajaneet, mutta kaipasin jotain hienompaa. Pääsin meidän seuran seura-MM kisajoukkueeseen, pelit ovat elokuussa Italian Leccossa, ja vähän sillä ajatuksella suunnittelin nämä kirjoneulesäärystimet.

Lankana on 7 veikkaa pinkkinä, ja Jannea valkoisena.  Säärystimet ovat prikulleen samanlaiset, toisella puolella on pelinumeroni, toisella taas teksti Ufo Tampere. Yllättävän hyvin onnistuivat vaikka jotain käsittämätöntä tapahtui matkalla ja kakkosesta tuli inasen erilainen kuin mitä suunnitelmissa.

Meidän matkaa kohti seurajoukkueiden MM-kisoja voi seurata Facebookissa tai vaikka Twitterissä.

Pöllömaniaa

Olen tainnut useampaan otteeseen mainita innostuksestani maatuskoihin, ja hiljalleen tähän rinnalle on ilmaantunut toinen kuvio; pöllöt. Tästä sitten päädyin, lapasia tarvitessani, itsekseni piirtelemään ja kirjailemaan pöllölapaset. Onnistuivat, mutta edelleenkään en osaa tuota silmukoiden päällekirjomista.

Mitä: Pöllölapaset

Mistä: Dropsin Nepal

Millä: 4mm puikoilla

 

 



Nyt pitäisi tilata samaa lankaa, että saisi sopivan pipon. Lapasista tuli lämpöiset, varsinkin allaolevien villaisten lapasten kanssa. Alpakka on pelastanut talveni.

Lämpimimmät lapaset

Vielä yksi joululahja! Sain toiveen mahdollisimman lämpimistä lapasista jouluksi. Idea alkoi heti hahmottua mielessäni: kirjoneuletta ja alpakkaa.

Tein tämän projektin kanssa alkeellisen virheen ja ostin langat ennen kuin olin päättänyt ohjetta. Käsityömessuilla oli ehkä kuitenkin helpointa vertailla erilaisia alpakkalankoja ja löytää mahdollisimman paksu ja lämmin lanka, mutta ohjettahan en siihen mennessä ollut päättänyt. Ostin neljä kerää Inka Wasin Alpakkavilla -lankaa: kaksi mustaa, kirkkaanpunaisen ja tummemman punaisen. Olisin halunnut liukuvärjättyä lankaa, mutta alpakkaa kuulemma harvemmin liukuvärjätään. Miksi on näin? Päädyin leikittelemään liukuvärjätyn langan sijaan eriväristen punaisten vaihtelulla.

Sain sen ohjeenkin lopulta valittua langan mukaan. Dropsin ohjeista löytyi aika kiva talviruusulapasten ohje, jota täytyi kuitenkin vähän muokata, sillä halusin kämmenpuolelle ehdottomasti raitoja. Niin ja ranteeseen tein mieluummin ihan joustinneuletta kuin leveän näköistä kirjoneulekuviota.Jätin muutaman kerroksen väliin ennen peukaloa, koska varresta tuli aika pitkä - sen takia kärki pitikin sitten kaventaa vähän nopeammin.

Toivottavasti nämä lämmittävät nyt, kun vihdoin saatiin nämä talven kylmät ja tuiskut tänne Pirkanmaallekin!

Kirjoneulesydänsukat Venäjälle

Vielä syntyy villasukkia Venäjälle. Sinäkin ehdit vielä.

Nämä sinisestä seiskaveikasta ja jostain ikivanhasta punaisesta langasta väsätyt, melko pienet sukat saivat varsiinsa kirjoneulesydämiä (koska kirjoneule on kivempaa kuin tavalliset raidat). Pilasinko poikamaisen siniset sukat tyttömäisellä kuvioinnilla? Ehkä tytötkin voi tykätä sinisestä tai pojat sydämistä. Tai ehkä näin pienijalkaiset tyypit ei vielä edes välitä.

Kirjoneulekuvio löytyi osana DROPSin sukkaohjetta ja sieltä sitten vain peilasin sen toisinkin päin. Muutenkin katselin vähän silmukkamääriä tuosta ohjeesta. Kai nämä lapselle sitten sopisivat.

Huhuu - pöllöt pikkukäsiin

Tässähän kun oikein neulomaan innostuu, alkaa myös ymmärtämään paremmin vieraita kieliä. Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni norjankielistä neuleohjetta, ja hyvin luonnistui! Jos ei uskalla ihan niin paljoa arvailla, Googlen kääntäjäkin osaa auttaa tämän ohjeen kohdalla oikein hyvin.

Sen verran matkan varrella muokkailin ohjetta, että valkoiset reunat jatkuvat lapasen loppuun asti ja UHU-tekstin sijaan suomenkielinen pöllöni sanoo HUU (joka näyttää vähän tekstiltä MUU).

Dropsin Alpacaa ruskeana jäi vielä vajaa kerä jäljelle vauvan neuletakin jälkeen, joten ajattelin tuhota ne loput tähän. Lisänä E-J:n lahjoittamaa valkoista Alpacaa. Lankaa ei kulunut juuri yhtään. Se siitä jämävarastojen pienentämisestä. Oli pakko ihan punnita: käytin näihin pieniin tumppuihin yhteensä 15g lankaa.

Sydämiä sukissa

Nythän niitä villasukkia sitten alkoi syntyä, ja seuraavat ovat jo valmiina.

Tällä kertaa tuli vähän tyttömäisemmät, pienemmillä ja isommilla sydämillä varustetut sukat. Tein Novitan raitasukkien ohjeen mukaan. En malttanut olla tekemättä jotain omaa ja joidenkin miehen vanhojen villasukkien inspiroimana tein inasen myös kirjoneuletta näihin raitasukkiin. Pikkusydämiä.

Sukat syntyivät jämälangoista, harmaa on kaiketi seiskaveikkaa ja punainen Kotikulta sukkalankaa. Tässä kävi tietysti sitten niin, että toinen sukka oli valmis ja toinen vähän yli puolenvälin, kun punainen lanka otti ja loppui.

Kun punainen lanka loppui.

Koska lisää ei tietenkään ollut, täytyi pur-kaa (se on sitä jokaisen neulojan lempihommaa). Tein sitten kumpaankin sukkaan harmaan kärjen, eikä sitä harmaatakaan lankaa lopulta kovin isoa könttiä jäänyt.

Jäljelle jäänyt lankamäärä.

Mielestäni kärjen harmaa piti jotenkin vielä yhdistää muun sukan värimaailmaan. Ideoin, että pienten sydänten pariksi sopii isompi sydän. Punaista lankaa oli jäljellä aloituksesta yli jääneet pätkät, ja ajattelin niistä kirjoa sydämet kärkiin. Ensimmäinen (tai kuvassa jo ehkä kolmas) yritys ei kuitenkaan miellyttänyt silmääni kauheasti.

Kirjontayritys: sydän.

Päädyin sitten kokeilemaan ensimmäistä kertaa silmukoiden jäljentämistä ja sillä tavalla tehtävää kuviointia. Kyllä se mielestäni vähän sydämeltä näyttää ja on kiva! Silmukoiden jäljentäminen onnistui yllättävän hyvin, kunhan maltoin lukea käspaikan ohjeet silmukoiden jäljittelystä. Kuvassa taustalla tänään satanut ensilumi.

Silmukoita jäljentämällä tehty sydänkuvio.

Minäpä ihan tykkään tehdä sukkia. Näistä tuli mielestäni kivat (vaikka olisinkin tehnyt jotain toisin, jos olisin tiennyt punaisen langan loppuvan kesken kaiken) ja toivon, että joku lapsi siellä Venäjällä saa näistä unelmiensa sukat.

Täytyihän sukat viedä ensilumeen poseeraamaan, kun sattui sekin tänään satamaan. Aurinkokin paistoi kauniisti puiden välistä. Itse yritän vielä parantua flunssasta, niin en vielä tänään uskaltautunut kuvaamista enempää ulkoilemaan.

Kuvat on muuten otettu tällä kertaa järkkärin sijaan Lumialla. Yllättävän hyviä, ainakin omasta mielestäni.

Ruusuja kera rakkauden

Nyt on se aika vuodesta, että sukkia alkaa syntyä oikein urakalla. Esittelemättä on vielä parit jo aikaa sitten valmistuneet tapaukset, mutta kuvaus on jäänyt tekemättä. Muutoinkin kiirusta pitää kirjoittajilla, itsellä jatkui taas opiskelut ja painiskelen kandin kanssa, opettelen työelämän sovittamista opiskeluun ja reenaan ultimatea kohti SM-finaaleja.

Tämänkertaiset tapaukset ovat siis sukat. Perustiedot monessa muussa blogissa käytetyllä tavalla:

Mitä: Roses with love by Drops Design
Mistä: Drops Fabel (musta) ja Delight (sinisävyinen)
Puikot: 3
Kenelle: Siskolle synttärilahjaksi

Nämä sukat syntyivät hiljalleen muutaman viikon kuluessa. Nautin vaihteeksi pienemmillä puikoilla neulomisesta, sekä kirjoneuleesta. Sukat olivat hieman haastavammat kuin mitä yleensä teen, mutta hetken päästä voisin taas samansorttisia kokeilla uudestaan. Pidin. 

Miähekäs pipo

Yksi toivottu joululahja oli "pipo, sellanen hyvä". Ajattelin, että hyvä pipo olisi lämmin ja tyylikäs. Tuli mieleen, että kirjoneule voisi olla lämmintä, kun lankaa on kaksin verroin. Löysinkin hienon ohjeen ravelrystä: Stripey, raidallinen kirjoneulepipo.

Alareunassa on kaksinkertaisesti neulosta, joten ainakin korvien pitäisi pysyä lämpimässä. Väreiksi valitsin nämä miehekkään värittömät mustan ja harmaan. Raidat yhdistyvät huipulla tyylikkäästi.

Seuraavassa kuvassa pipo yrittää esiintyä päässä. Teinityyliin kuvasin tietysti omasta päästäni peilin kautta, kun ei ollut juuri tällä hetkellä kuvaajaa tai mallia saatavilla.

Tykkäsin mallista ja lopputuloksesta, tämä on oikeasti ehkä paras itse tekemäni peruspipo.

Formulalapaset

Mieheltäni kysyin tässä jokin kuukausi sitten, millaiset lapaset hän mahtaisi haluta, nyt kun olen vähän kaikille väsäillyt lapasia. Huomaamattomampaa viittausta F1-urheiluun pyydettiin, ja jonkun ajan ideoinnin jälkeen myös saatiin. Nämä lapaset menivät joululahjaksi, vaikka mies itse kyllä tiesi nämä saavansa. Lopputulosta ei hänkään kyllä nähnyt, testasi vain jossain välissä että ovat sopivat.

Idea tosiaan lähti täältä, ja koska toiveena oli olla olematta kuitenkaan mainostaulu, jäi Pirellin logot yms. kokonaan pois. (Okei, en jaksanut edes yrittää kikkailla niitä tuohon, tai mitään ns. "sotkua", joka olisi ajanut saman asian ilman merkkiä.)

Lankana käytin ihan Novitan 7 veljestä. Olen täysin ja ihan innostunut siitä, joten tämän talven sukat ja muut ovat kyllä kyseistä lankaa, jos joku on sattunut jo huomiota kiinnittämään.


Olen aika tyytyväinen tähän tulokseen. Vaikka! Totesin tässä inhoavani tuota silmukoiden jäljentämistä.. Phuu!

Toiset maatuskalapaset

Saman pariskunnan, jonka miehelle tein pääkallolapaset, naisosapuolelle tein tilatut maatuskalapaset. Ohje oli sama, kuin edellisissä maatuskalapasissa, jotka tein. (Eli Niina Mannbergin Maatuskat) Väreistä tilaaja (itseasiassa toinen kaasoni) valitsi pohjalle "luonnonharmaan" ja kuvioväri oli sitten vaaleanpunaista. Harmaa oli Seiskaveikkaa, vaaleanpunainen Nallea. Yllättävän hyvin tässä(kin) toimivat nuo kaksi eripaksuista lankaa.

Väriyhdistelmä on yllättävän kiva. (Itse olin hyvin skeptinen alkuun siitä, miltä lapaspari tulisi näyttämään.. Nyt on myönnettävä tuo pelko turhaksi.) Kääräisin nauhalla nämäkin lapaset paketiksi, tein samoin mainituille pääkallolapasille, vaikken kuvaa tietenkään siitä muistanut ottaa. Pesuohjeet raapustelin tuohon nauhaan, mikä tosin ei näy tästä kuvasta.

Ruusuilla tanssimista

...eli kirjoneuleiset ruususukat anopille joululahjaksi.

Ohje Suuri Käsityö 10/2012, Suomen sukkamestari -kisan voittajasukat. Romanttinen tyyli ja kivat värit valloittivat heti ja pitihän niitä sitten alkaa vääntää. Lankana Kotikulta Sukkalanka (kun en raaskinut ostaa neljää kerää seiskaveikkaa, vaikka kai nekin loput johonkin ois kulunut).

Kun anoppi näki nämä (piti alun perin tehdä nämä siis itselleni), oli ihastus suunnaton ja sitten joulupukki päätti, että sukat totta tosiaan pääsevätkin jouluksi pakettiin ja anopille. Sukkien värikin on jotenkin jouluinen.

Mielestäni sukkien malli ja yksityiskohdat on aikalailla loppuun asti mietitty. Kantapäähän olisin ehkä halunnut pitää tuon valkoraitaisen linjan, että jos teen näitä vielä uudestaan, taidan kokeilla sitä. Taisin vähän ihastua tuohon pohjan kirjoneuleraitaan - ehkä jotain vastaavaa nähdään vielä tulevaisuudessa jossain työssä, joka tosiaan tulisi minulle itselleni.

Suomen kylmä talvi tulee (toivottavasti lumineen), tanssikaa siis villasukissanne pitääksenne kylmän loitolla varpaista ja mielistä!

Pääkallolapaset

Vihdoin valmista. (Ja kuvattua) Kaveri tilasi pääkallolapaset, ja minä lupasin neuloa. Ohjeena Novitan Pääkallolapasista otettu kuvio ja muuten peruslapasten ohjeella toteutettu neule. Lankana ihan perus 7-veikka.

Mies suostui kuvausrekvisiitaksi, ja tällaiset niistä tulivat. Kämmenosa on vuoroin silmukka mustaa, silmukka valkoista ja seuraavalla kerroksella päinvastoin. Hiukkasen näkyy tuosta peukalokiilasta kuviointia (en tosiaan muistanut että kiila tulee noin paljon näkyviin.) Itse pääkallokuvio näyttää vähän hassulta, mutta luonnossa se on mielestäni parempi.

(Lyhyt pikapäivitys johtuu täysin siitä, että meidän sohvalla jännätään kuinka Kimille käy, jännät paikat formulassa :)

Maatuskalapaset

Pidän maatuska-teemasta. Bloggasin joskus niistä maatuskasisustustarroista, joita ostin. Ystäväni on antanut aikanaan minulle lahjaksi maatuska-uunikintaan ja pannunalusen. Aitoja maatuskanukkeja löytyy tottakai. Ostin ensimmäisenä opiskeluvuonnani Tampereen Lenin-museosta maatuskakorvakorut. Viikko ennen häitämme bongasin kotikaupunkini Anttilasta myynnista kukkaroita, ja äiti oli luvannut ostaa minulle maatuskakukkaron. Sain sellaisen (vihdoin).

Miten tämä nyt liittyy mitenkään tähän blogiin? No, kuten arvata saattaa - jonkin käsityön aiheena on ollut tämä mainittu teema. Löysin Ravelrystä sattumalta Niina Mannbergin Maatuskat, ja olin ihan myyty. Aloitin projektin hääviikolla, ja sain siitä hieman ressinlievittäjää, ja vihdoin tänään sain toisenkin lapasen peukalon tehtyä. Valitsin hieman "värikkäämmät" värit kuin alkuperäisissä; käytin Novitan Seiskaveikan ruskeaa, ja äidin kätköistä löytynyttä Nalle-lankaa. Tulos näyttääkin sitten tältä:

Ja hieman lähempää kuvaa vielä tuosta kämmenselän kuviosta:

Olen aika ylpeä näistä. Olivat meinaan ensimmäinen kirjoneuleeni. Ohjeita oli helppo seurata, ja muutenkin mukavan pieni projekti verrattuna tämänhetkisiin muihin tekeleisiini.. Pitää katsella jotain tällaista pienempää samalla kun noita isompia vääntää :)

Niin, häät tosiaan olivat ja menivät. Näin ihan mainintana. Laitan varmaan hiukan kuvamateriaalia - sen verran nimittäin, että tuo huntu tulee käytössä näkyviin.