Muffinssipussukka nomer 2 ja uusi kone!

Vihdoin, pienien vastoinkäymisten jälkeen, sain haettua uuden ompelukoneen. Vaikka tarjolla olisi ollut niitä peruskoneita, ihastuin heti tähän vähän kalliimoaan ja hienompaan tapaukseen.. No, tämän pitäisi toimiakkin paremmin, ja ainakin yhden projektin perusteella ompeleekin kuin unelma. Kukkaro huutaa kauhusta kun suunnittelen reissua kangaskauppaan jotta saisin materiaalia työstettäväksi.

Uusi kaveri on siis Hugsvarnan Freesia 425, käytettynä ostettu. Toki se toi eteen sen tosiasian, että kaikkia lisätarvikkeita ei boksista löytynyt, ja esimerkiksi vetoketjupaininjalka täytyy jostain metsästää. Samoin ratkoja; pistin edellisen tunnollisesti palautetun Singerin mukaan, kuten kaiken muunkin. Muutamia juttuja olisin kyllä voinut ottaa sieltä talteen, näin tarkemmin ajatellen. No, mennyt mikä mennyt.

Tuo mainittu ensimmäinen ompeluprojekti oli mallia tämä, koska tarvitsin uuden pussin neuletöille. Tosin, tämä oli ns. harjoituskappale ja uuden teen varmasti kun saan tilattua maatuskakangasta. Ja muita kivoja värkkejä. Voi mies parkaa, nyt sitten menee molempien palkat ompelutarvikkeisiin, oi voi.. No, ehkä taas jostain löytyy järjen ääni ja tämä ei äidy aivan hulluksi.

Tämän projektin tein jämäkankaista, jotka kotoa löysin. Pääsivätpä hyötykäyttöön :)

Kokeilin uutta.

Ompelukone on saapumisestaan asti seissyt samalla paikalla, mille sen aikanaan asetin. Sen ympärille on kerääntynyt sitten tavaraa sun toista, ja pikkuhiljaa on kypsynyt ajatus jonkunsorttisen hupun valmistamisesta tuolle koneparalle. Josko sen nyt nostaisi sitten vähän pois pöydältä, mies olisi tyytyväinen jos käyttäisin oman pöytätilani omille jutuilleni enkä levittelisi kaikkia venäjän käännöslippulappusia hänen työpöydällensä..

Käytin Pinterestin kautta löytynyttä ohjeistusta moisen tekemiseen. Ohje löytyy täältä, klik. Kokeilin tuota aplikointia, halusin hupun sivulle jotain. Koska nyt tuota venäjää opiskelen, halusin kokeilla sillä kielellä laittaa jotain, mikä olisi lyhyttä. Sanaksi valikoitui шить, ommella. Kankaan hain Ikeasta. Näin tämä projekti onnistui:

 Samalla taustalla näkyy hieman sitä mainittua sekalaisuutta.. Niin.

Kävin tuossa myös pyörähtämässä lankakauppa Kerässä saatuani idean nuorisotutkimuksen teemaseminaarissa tehtävään tutkimukseen. Se yllätysyllätys liittyy jotenkin neulomiseen, ja halusin päästä taas tunnelmaan.. Tai jotain? Ainahan nämä lankaostokset voi perustella itselleen tavalla tai toisella. Tuosta projektista hieman enemmän vähän myöhemmin, kun olen saanut jäsenneltyä ajatukseni ja teoriataustat yyämäs.

Tosiaan, sieltä Kerästä; ostin sukkalankaa. Tuhlasin (hei, tämä kerä oli kuitenkin kympin kalliimpi kuin normaalisti (7veikka) ostamani sukkalangat!) tähän Regian Highland Tweed -kerään, mutta ehkä se on sen arvoista. Kohta pääsee sukat puikoille, kokemusta ei siis vielä ole. Mukava kuitenkin päästä neulomaan jostain muustakin sukkia kuin tuosta perinteisestä.

Monessa blogissa olen nähnyt hehkutusta siitä, kuinka Kerässä paketoidan ihanasti ostokset, ja kyllähän se näin on; ei tätä olisi malttanut avata ollenkaan.

Kasa kangasta & Bernetta

Paljon pölyä, vähän tuloksia. Se on ollut ompelukoneeni kohtalo jo noin vuoden ajan. Ompelupöytä on ollut täynnä satunnaista käsityötavaraa ja Bernetta-parka on kiristellyt neulojaan ylhäisessä yksinäisyydessä.

Lauantaina Bernetta kehräsi innosta, kun keräsin roinat sen ympäriltä ja nostin pölyttyneen suojan sen päältä. Tänään lähdetään hommiin, beibe! Kun on lomaillut tarpeeksi kauan, työntekokin tuntuu ilolta.

Bertan (lyhenne Bernetasta - suottehan, että käytän sitä) moottori hurahteli toiveikkaana, kun lanka pyöri puolalle. Lupaavaa, lupaavaa! Sitten se aika vihdoin koitti. Bertan ainoa jalka tärisi innosta, kun se vihdoin tunsi kankaan allaan. Edellisestä kerrasta olikin jo liian pitkä aika!

Alkukireydestä päästyään Bertta hurruutteli täydellistä tikkiä tummanpinkkiin (onko sellaista väriä) Eurokankaasta roudattuun Vintage-nimiseen kankaaseen. Kangastahan riittää, kuten kuvasta näkyy.

Lopputuloksesta ei vielä tiedä kukaan. Ennen kuin kaikki on valmista, tarvitaan vielä ompelua, silitysrautaa, kiviseinän paikkaamista, iskuporakonetta (vai mikähän se olikaan), ketteryyttä ja jopa hieman matkailua.

Lahjakone!

Nyt minä sen sain! Eilen se saapui! Nimittäin ompelukone. Pidimme eilen kihljaiset, ja lähestyvien syntymäpäivieni taakia vanhemmat rahtasivat synttärilahjani hiukan etukäteen tänne; olisi jo eilen tehnyt mieli tehdä vaikka ja mitä (esimerkiksi tarpeeseen tuleva pipo), mutta oli sen verran myöhä kun aikaa olisi ollut että piti mennä nukkumaan. Nyt sitten odottelen kärsimättömänä työpäivän loppumista. Kuvaa kyseisestä masiinasta olisi tässä:

 Vaikka olen aina vannunut etten ole niitä "pinkki-ihmisiä", tämäkin löysi itsensä kyseisestä väristä.. Samoin tuo pyöräni, josta sitä kuvaa lupasin myöhemmin. Ups.

Lisäksi pieni teaser-kuva tulevasta: