Kertut koipiin

Käly toivoi joululahjaksi villasukkia Novitan 7 Veljestä Nostalgia -langasta. Sovimme, että käly tuo sopivan väriset langat, niin minä teen sitten kivat sukat.

Sukat jalassa.

Ohjeena käytin aivan mahtavan ihanaa pitsineuleista Kerttu-sukkien ohjetta. Pidän siitä, miten pitsineulekuvio näyttää palmikoilta. Pidän muutenkin kaikesta pitsineuleisesta.

Sukat edestä.

Ohje oli osittain melko suurpiirteinen ja päädyinkin muokkaamaan sitä oman mieltymykseni mukaan esimerkiksi kärjen osalta. Halusin, että pitsineule jatkuisi ihan kärkeen asti, ja se onnistui mielestäni hyvin ja sukat näyttävät kokonaisuudelta.

Sukat ilman jalkoja.

Varren 1o, 1n neuleessa käytin ohjeen vinkkiä siitä, että oikeat silmukat neulotaan takareunasta. Näin tosiaan neuleesta tulee jotenkin erottuvampi näinkin kirjavassa langassa.

Sukka sivusta.

 Kantapää on vahvistettua neuletta, kuten tapaan kantapäät sukkiini tehdä.

Sukat takaa.

Toivottavasti pian ilmastokin muuttuisi sellaiseksi, että villasukilla tekisi jotain hyödyllistä.

Joulunpunaista pitsineuletta ranteisiin

Piti jo viime jouluksi tehdä kaverille ranteenlämmittimet, kämmekkäät. Nyt sitten vihdoin sain aikaiseksi.

Lankana toimi omista lankajämistä löydetty Schoeller+Stahlin Merino Mix herkullisen punaisena. Ohjeen bongasin Suuresta Käsityöstä (SK 10/2013, nro 27 Rannekkeet). Pitsineule on ihana. MUTTA. Tällä kertaa sisäinen saumanvastustajani hyppäsi heti takajaloilleen tajuttuaan ohjeen: ranneke olisi ohjeen mukaan neulottu tasona. Älkää nyt hyvät ihmiset alkako sellaiseen puuhaan, vaan kaivakaa esiin sukkapuikkonne! En itse ainakaan haluaisi saumoja ranteitani vasten, kiitos vaan. Enkä muuten myöskään pidä erityisemmin saumojen ompelusta (en ole kuullut kenenkään nauttivan siitä kauheasti). Lisäksi silmukkamäärä oli vähän outo (34 silmukkaa ja 10 silmukan mallikuvio?!). Päädyin muokkaamaan mallikuviota 11 silmukan kuvioksi ja tein kämmekkäät 33 silmukalla. Yksi silmukkahan äkkiä olisi uponnut niihin saumoihinkin. Näillä sitä sitten mentiin, ja kaiketi vitosen (5 mm) sukkapuikoilla.

Peukalon aukon toteutin niin, että sillä kohdalla neuloin työtä tasona, jolloin jäljelle jäi aukko. Peukunreiän jälkeen jatkoin normaalisti pyörönä.

Lankaa ei jäänyt kuin iiihan ihan vähän. Tämä oli siis onnistunut jämälankakeräntuhoamisprojekti ja varsin pehmoinen joululahja! Lanka tuntuu ihanalta paljasta ihoa vasten.

Molemmissa käsissä olevien kämmekkäiden kuvaaminen itse on hiukan haastavaa. Niinpä nämä ihanat kuvat on ottanut Sitähän voi kypsytellä -ruokablogin dwightie. Kiitos paljon, ihanaa saada näin superlaadukkaita kuvia!

Prinsessakauluri

Mitä tulee, kun yhdistää ihananvärisen Nalle-langan ja kimaltelevaa Kide-lankaa?

Ihana kauluri prinsessalle, tietysti. Taisin herätä vähän myöhään huomaamaan Nalle Kukkaketo Ruusu -langan ihanan värityksen. Nyt sitä ei enää saa kaupoista, mutta äidin jämälangoista löysin pätkän. Mielestäni se sopi hyvin Kide-langan kimalteiden ja vaaleuden vastapainoksi. Lopputuloksesta tuli ehkä yllättävänkin prinsessamainen, joten tämä huivi/kauluri ei välttämättä pääse jatkamaan elämäänsä omassa vaatevarastossani.

Ohjeena toimi uusimman Novita-lehden (Novita Talvi 2013) ohje nro 34 (pitsineulekauluri). Lähdin toteuttamaan ohjetta 180 silmukalla. Huivi mahtuu kolme kertaa oman kaulani ympäri. Olisi ehkä ollut vielä kivempi tehdä huivista vähän lyhyempi, mutta leveämpi.

Lanka loppui vähän kesken, joten huivi jäi tosiaan vähän kapeaksi. Niinpä se sitten rullautui ainakin aluksi tosi helposti.

Rullaantuva huivi.

Ehkä pingottamisen jälkeen huivi pysyy vähän paremmin muodossaan. Yleensä en jaksa pingotella ja kostutella käsitöitä, vaikka ilmeisesti välillä se kannattaisi.

Huivi pingotettuna (pystyssä olevan sängyn reunaan, hah).

Langan värit levisivät tosi kivasti niin, että toiselle puolelle huivia muodostui vihreä alue ja toiselle pinkkipainotteinen. Jos olisin vielä teini, ihastuisin näihin väreihin ja kimalteeseen heti.

Tervetuloa maailmaan!

Tämän työn aloitin alun perin sen takia, kun piti saada äkkiä jotain puikoille telkkaria katsoessa. Muuton jäljiltä (juu, muutettiin tossa vähän yli kuukausi sitten) suurin osa puikoista on edelleen hukassa. 2,5 mm sukkapuikot löytyi, ja niistä inspiroituneena kaivelin lankakassistani Dropsin Alpacaa (ihana lempilankani).

Ohjekin piti löytää äkkiä, ja vauvan housut tehneenä muistin, että samaan ohjerykelmään kuului myös jakku. Siispä aloitin neulomisen hihoista, jotka piti tehdä sukkapuikoilla.

Saksassa matkustelua ja lentokonetta varten kävin hankkimassa Tampereelta sitten 60 cm puiset pyöröt kokoa 2,5 mm. Helppoahan se ei ollut, sillä Lankaideassa näitä puikkoja ei ollut (ei muistaakseni viimeksikään, kun yritin) ja menin sitten typeränä ostamaan pitkät 2,5 mm puiset puikot, vaikka en ikinä käytäkään pitkiä puikkoja. Matka jatkui, ja huomasin myös lankakauppa Kerän. Siellähän niitä pyöröpuikkoja oli, ja täytyi ne sitten ostaa. Kaipaako joku 2,5 mm paksuisia pitkiä, puisia puikkoja? Voisin myydä nämä omani pois, kun en niillä mitään tee. Tärkeintä kuitenkin oli, että sain puikot ja pystyin lentokoneessa neulomaan.

Reissussahan vauvan takki melkein kokonaan valmistuikin sitten. Kauluksen viimeistelin kotona työpaikalla, ja äidin nappivarastosta viedyt napit kiinnitin kotona.

 

Nyt se ystävien vauva voisi jo syntyä! Muutama viikko pienokaisen maailmaan putkahtamista on jo tosissaan odoteltukin, kuulemma hermoromahduksen partaalla.

Huiviohjetta po-russki.

Ostin kerästä heräteostoksena, vai oliko se alen houkuttelemana, kaksi kerää Lang Yarnsin Alpaca Superlightia, ja etsiessäni ohjetta tälle löytyi ensimmäinen toteutuskelpoinen venäjänkielinen ohje. Alkuun vähän hirvitti, mutta tämä lähes kandidaatti päätti tarttua toimeen ja valmistahan siitä syntyi! Lanka tosin loppui kesken, että en saanut virkkauksia tehtyä, mutta hyvältä tämä näyttää näinkin. Ohje siis täältä.

Näin meillä hoidetaan tuo blokkaaminen.

Pitsi onnistui yllättävän hyvin. Muutamia virheitä tuli, mutta ne yleensä sain korjattua hyvin huomaamattomasti.

Henkäisynohut pitsineulehuivi

Tämä oli minun ikuisuusprojektini, aloitettu useampi vuosi siten. Vaan eipä ole enää! Se on valmis!

En tajunnut, kuinka iso tämä oikeasti on. Ihan valtavan kokoinen huivi, joka painaa alle 70 g.

Ostin langan aikanaan käsityömessuilta Vihreän vyyhdin pisteeltä. Lankana OnLine Linie 263 Fidelity, jossa 75 % kid mohairia ja loput 25 % silkkiä. Huivi tehtiin 5,5mm puikoilla ja ohjeena toimi ostopaikasta saatu huiviohje. En tajua, miksi tähän(kin) projektiin valitsin harmaan langan, kun mielestäni harmaa ei sovi minulle - kai ajattelin, että se on sitten helppo yhdistää muihin väreihin ja musta lanka oli silloin jo loppu.

Huivi pääsi jo käyttöön veljen häissä kevättalvella. Yritän saada itselleni kuvia aiheesta, jos veliparka löytää hukatut hääkuvansa.

Pitsineuleliivi

Tästä piti tulla uusi ikuisuusprojekti, mutta eihän tähän mennyt kuin muutama viikko.

Bongasin lankalaatikostani kaksi kerää tummanharmaata lankaa, jonka päättelin olevan seiskaveikkaa. Kerät olivat isoja keriä, joten laskeskelin lankaa olevan n. 300g. Ei muuta kuin Moda 5/12 auki ja puikot viuhumaan. "Naisen pitkä pitsineuleinen liivi" lyhentyi noin kymmenellä sentillä lankavajauksen takia ja on siis siten normaalipituinen pitsineuleinen liivi. Tein koolla 32/36, vaikka yleensä olen ehkä kokoa isompi. Tuntuu, että neuleissa koot on mitoitettu vähän reiluiksi tai sitten käsialani on isoa. No, niin tai näin, minun kannattanee tosiaan tehdä aina kokoa pienempi.

Lanka loppui ihan hiukan ennen kuin toinen etukappale oli ihan valmis, joten toinen etukappale on ehkä sentin lyhyempi kuin toinen, ja kauluksen takaosa on tehty Novitan Puro-(jämä)langasta sopivanvärisestä kohdasta. Unohdin myös tehdä napinläven, joten liivi on kiinnitetty pienellä rintaneulalla.

Tulipa käytettyä lankajämiä ja lopputulos on mielestäni aika hieno!

Mutta mitä opin: olisi pitänyt tehdä omapäisesti neule saumattomana niin pitkälle kuin olisi pystynyt. En tajua, miksi tarvii kehittää ihan turhia sivusaumoja neuleisiin, kun tämänkin edestä auki olevan liivin olisi voinut toteuttaa yhtenä tasona ainakin kainaloihin asti!

Ruusu ihanille naisille

Ihanaa naistenpäivää kaikille ihanille naisille! Ja miehille vinkiksi, että itse neulottu ruusu on hienompi lahja kuin kaupasta haettu.

Oikeasti ruusu syntyi sen takia, että mietin juhlalaukkuun koristuksia ja törmäsin ravelryssä ihanaan ruusun ohjeeseen. Pakkohan se oli sitten kokeilla, millainen ruususta tulisi.

Tein ruusun lehden ensihätään harmaasta, mutta vihreääkin ohutta mohairlankaa löytyi äidin jämälankavarastoista. Teen vihreitä lehtiä varmasti vielä jossain vaiheessa.

Halusin aika pienen, niin aloitin 50 silmukalla. Liikaahan se oli. Ruususta tuli lopulta niin iso, että ei se laukkuun pääse. Ehkä johonkin muualle sitten koristukseksi, kenties hääparin korttiin tai lahjaan kiinni.

Stockholm-Helsinki -huivi

Jostain syystä tämän Stockholm-Helsinki -nimisen huivin nimi innoittaa minut lauleskelemaan Semmareiden Helsinki-Vantaa biisiä (joka löytyy mm. täältä: https://www.youtube.com/watch?v=z_JJnf_nmLI)

Jos haluat aloittaa tuskaisen suuren neuleprojektin, tässä on yksi sellainen. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta vie hirrrmuisesti aikaa. Päätin tällä kertaa toimia kuin kunnon tieteilijä ja todistaa, kuinka paljon mahtaa olla tuskaisen paljon aikaa ja mittasin neulenopeuteni näitä kierroksia tehdessä. Hypoteesini oli, että nurjissa silmukoissa menee kauemmin kuin oikeissa, ja että lankojen nostelu vie vielä kauemmin aikaa.

Suureen tieteellisyyteen asti tässä ei nyt kuitenkaan päästy, sillä mittasin neulenopeuden vain kerran jokaisen tyyppiseltä kerrokselta. Tulokset olivat seuraavanlaiset:

1. krs: *3 o, 2 n*: 5 min 56 sek

2. krs: *nosta 1 s neulomatta, 2 o, vedä nostettu silmukka neulottujen yli, 1 n, lk, 1 n*: 7 min 53 sek

3. krs: *2 o, 3 n*: 5 min 57 sek

4. krs: *1 o, lk, 1 o, nosta 1 s neulomatta lanka silmukan edessä, 2 n, vedä nostettu silmukka neulottujen yli*: 7 min 52 sek


Hämmentävää oli se, että nurjien ja oikein silmukoiden määrällä ei tuntunut olevan merkitystä: langankiertokerrokseen meni noin 8 minuuttia ja oikein-nurin -kerrokseen meni noin 6 minuuttia. Silmukoita oli 200 per kerros, joten yksinkertaisemmalla kerroksella ehdin tehdä noin 5,5 silmukkaa 10 sekunnissa ja monimutkaisemmalla kerroksella noin 4 silmukkaa 10 sekunnissa. Tai 33 silmukkaa minuutissa yksinkertaisella kerroksella ja monimutkaisella 25 silmukkaa minuutissa. Toivottavasti laskin oikein!

Sitten siitä lopputuloksesta. Huivista tuli reilun kokoinen, tai sopiva, niin, että se mahtuu kaksi tai kolme kertaa kaulan ympärille. Lämmin toivottavasti myös. Mallina poseeraa joululahjan saaja.

Lankana projektissa toimi Novitan Kaiku ja puikkoina 6 mm puikot, joihin virittelin päihin teippaukset maalarinteipistä, jotta metalliset puikot eivät kilisisi työpaikan tilaisuuksissa. Koko puikkoa ei kannata teipata, koska sitten se ei enää luista, mutta ihan puikkojen päissä (siinä vinossa osuudessa) teipin karheus ei haittaa. Toimii!

Joulun nopeimmat sukat

Kun vihdoin olin aatonaattona saanut muutamat lahjat (joista lisää myöhemmin) viimeisteltyä, kaivoin esiin ainokaisen projektimahdollisuuden, jonka olin ottanut mukaan: pitsineulesukat itselle. Olen ihastunut tähän ilmeisesti petroolinsiniseen väriin, ja miettinyt siitä asti, kun tein ystävälle lahjaksi nämä pitsineulesukat, että minäkin haluan.

Ohjeena siis samainen Novitan pitsineulesukkaohje, ja lankana perinteinen 7 veljestä.

Mikä sitten sai tuon otsikon aikaan? No, joulunaika on joulunaikaa, mutta oleellisinta tässä on, että aloitin joskus aatonaaton aamupäivällä, ja viimeiset päättelyt tein aattona hieman ennen kuin lahjat jaettiin. Yllätyin tästä nopeutumisestani.

Pitsineuletakki

Vihdoin! Sain ISON työn ensimmäistä kertaa elämässäni valmiiksi. Oikeasti! (okei. Vielä puuttuu osa napeista mutta tämä on ollut käytössä jo)

Pitsineuletakkiin ohjeena oli SK 8?/12, ja tältä lopputulos näytti edestä:

 Ja takaa:

 Lankana käytin Novitan Woolia ja Rose Mohairia. Vaaleampi sininen on Mohairia, toinen Woolia. Lankaa meni yllättäen reippaasti vähemmän kuin ohjeessa. Hihat jäivät inasen liian lyhyiksi vaikka tein M-koon hihat muut takin ollessa XS.

Pitsireunaiset tossut vauvalle

Pitsisomisteiset tossut syntyivät maailmaan... Nämä pääsevät joululahjaksi samalle tytölle kuin aiemminkin tekemäni tossut. Alun perin olin tekemässä Suuri käsityö 11-12/2005 -lehden hiiritossuja jonkin verran muokattuina, mutta unohtui ne hiiret nyt sitten kokonaan näistä tossuista ja muokkausta tuli (osittain tahattomasti) aika paljonkin. Laitoin pinkkiä pitsiä sitten hiiren korvien sijaan.Tykkään tästä tossujen mallista sen takia, että pohjaan, jalan alle ei tule saumaa, vaan saumat ovat tossujen alasivureunoissa ja takana keskellä.

Yritin silti vähentää saumoja tossuista ja neuloin tossujen päällipuolen niin, että muoto syntyi kavennusten avulla. Haluaisin ehkä jossain kohtaa tehdä kokonaan saumattomat vauvan tossut, jos löydän vaan ohjeen. Tai ehkä pitäisi vaan tehdä sukat. Sekin sopisi kyllä, kun löytäisi jonkun kivan ohjeen.

Tossut on tehty 6kk koolla, mutta mielestäni ne ovat aika isot (vaikka en tiedä mitään tietysti noin pienten lasten jalkojen koosta). Ehkä liian isot on kuitenkin parempi kuin liian pienet, niin sopivat toivottavasti ainakin jossain kohtaa.

Lankana oli jämiä Novitan Nalle-langasta. Suurin osa tossuista on kirkkaan valkoista nallea, varret luonnonvalkoista Nallea tai vastaavaa ja pitsit sitten vaaleanpunaista Nallea. Tein molempia tossuja samaan aikaan, jotta sain vaihdettua värit samoissa kohdissa. Värinvaihtokohdat olivat aika osuvat, kun kirkas valkoinen riitti juuri ja juuri varren alkuun ja luonnonvalkoinen loppui sopivasti varren lopussa.

Pitsistä tuli aika iso, vähän pienempikin olisi riittänyt. Toivottavasti pitsi ei kuitenkaan heilu ihan pikkuisen tiellä tai haittaa tossujen käyttämistä.

Ohje neulottuun reunapitsiin

Tämä reunapitsin ohje on käännetty suomeksi ja hiukan muokattu Judy Gibsonin ohjeesta.

Etsitkö reunapitsiä tasona neulotun tossun reunaan, villapaidan alareunaan tai hihoihin tai ihan mihin tahansa muualle? Saatoit löytää etsimäsi.

Neulottu simpukkareunapitsi

Huomaa, että pitsi levenee loppua kohti. Tämä ei siis sovellu sellaisiin paikkoihin, jossa pitsin pitää tasan tarkkaan myödätä muun neuleen kokoa.

Ohje (ks. myös alla oleva kuva): 
1. neulo oikein 9 jaollisella + 1 määrällä silmukoita (voit kaventaa tai lisätä silmukoita sopimaan työhösi)
2. 3 o, 2 o yhteen, lk, *ylivetokavennus, 5o, 2 o yhteen, langankierto*, ylivetokavennus, 3 o
3. neulo nurin, paitsi jokaiseen langankiertoon (1 n, 1 o)
4. 2 o, 2 o yhteen, 2 x (lk, 1 o), lk, *ylivetokavennus, 3 o, 2 o yhteen, 2 x (lk, 1 o), lk* ylivetokavennus, 2 o
5. nurin
6. *1 o, 2 o yhteen, 5 x (lk, 1 o), lk, ylivetokavennus*, 1 o
7. * 3 n, 11 o*
8. *nosta silmukka neulomatta, 2 o yhteen, vedä nostettu silmukka neulotun yli, lk, 11 o, lk
9. päättele silmukat löyhästi

ylivetokavennus = nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein, vedä nostettu s neulotun yli

Klikkaa kuvaa nähdäksesi kuvan suurempana.

Lisään kuvan valmiista reunapitsistä vielä myöhemmin :)

Vauvalle tossukat

Mitä eroa on tossuilla ja sukilla? Päätin nimetä nämä tossukoiksi, koska ne mielestäni näyttävät kuitenkin huomattavan paljon sukilta, vaikka kai ohjeen mukaan olivatkin tossut.

Ohjeena käytin Suuri käsityö 10/2012 -lehden ohjetta vauvan pitsireunaisiin tossuihin. Lankana mukavan joulunpunaista Kotikulta Sukkalankaa, jota jäi yli ruususukista.

Nämä menevät joulupakettiin eräälle perheelle, joiden pienen prinsessan pitäisi syntyä joulun tienoolla. Joululahjapaniikki iski päälle tuossa jokunen päivä sitten ja sitten paniikissani nämä tikuttelin valmiiksi. Paksuhkosta langasta tehtynä nämä ovat sellainen yhden yön projekti, että olisi varmaan vielä aatonaattona ehtinyt tehdä. Itse en kuitenkaan näitä kovin paljon yöaikaan tehnyt, lähinnä yhtenä iltana ja seuraavana aamuna.

Edit: Lisää kuvia. Parempia kuvia.

Jämälankasieppo

Harvinaisen värinen sinikirjava Jämälankasieppo (Filum fero) on havaittu erään kerrostalon ikkunalaudalla. Linnun tunnistaa pitsisestä pyrstöstä, joka levittyy kauniisti linnun istuessa ja auttaa lintua sopeutumaan ympäristön väritykseen. Tällä lintulajilla on harvinaisen monta erilaista väritystä. Itse olen bongannut jo kauniin pinkin, eksoottisen näköisen jämälankasiepon sekä tämän sinikirjavan yksilön.

Jos itse haluat bongailla jämälankasieppoja, kokeile vaikka tällä ravelryn ohjeella.

Sukkanauha numero kaksi

Jep. Näemmä tuo työrupeama vei veronsa, ja en ole oikein hirveästi kerennyt mitään tekemään tässä. Yksi mekko on lähes valmis, ja sitten monta projektia aluillansa. Kuitenkin tämä yksi hääprojekti onnistui valmistumisessa, vihdoin!

Eli toinen tekemäni sukkanauha, tällä kertaa itselleni. Pahoittelen kuvan laatua ja muutenkin tuota asettelua yms. - kuva piti napata nopeasti ja muita alustoja ei oikein ollut, sijaitsen tällä hetkellä vanhempieni kotona ja odottelen että kello lyö sen verran että voin kaasutella kohti Tamperetta. Kuitenkin tässä tuo kuva:

Lankana käytin samaa valkoista Gestal Engiä mitä edelliseenkin projektiin, ja tuo satiininauha on hieman kirkkaamman punaista kuin miltä se tuossa näyttää. Sen pujotukseen en ole ihan tyytyväinen, ja sitä olisi saanut olla hieman enemmän jotta tuo rusettikaan näyttäisi hyvältä. Lisäksi sisälle tehty kuminauhakuja (valkoisesta 25mm leveästä satiininauhasta) on hieman huono - se olisi onnistunut täydellisesti jos en olisi mokannut kuminauhaa pujottaessani ja hukannut sitä kuminauhaa sisälle.. oli pakko avata se saksilla ja sitten uudestaan ommella päälle tuota jäljelle jäänyttä satiinia.

Ah, löysin hääkengät. Koska tuo puhelimeni ei nauti toiminnasta, en nyt saa kuvaa tänne niistä. Mutta ne ovat ihanan valkoiset. Ja toinen positiivinen asia - MINÄ PÄÄSIN SISÄLLE! Eli hain tuolla yliopistolla Sosiaalitieteiden tutkimusohjelmaan, ja pääsin sisälle! En ole tehnyt mitään opintoja etukäteen, vaan ihan puhtaasti pääsykokeilla. Todistin siinä itselleni että pystyn tuohon. ! Tämän todella off-topic kappaleen tarkoitus oli ihan vain jakaa omaa iloani näistä mainituista asioista =D

Ja tosiaan. Minatra on hengailemassa ulkomailla, joten siksi tämä blogin "aktiivinen päivittäminen" on jäänyt täysin niskoilleni. Ja kun nyt en pahemmin ole kerennyt mitään.. No, ehkä nyt kun työt ovat loppu ehdin myös tehdä jotain. Ja viimeistään syksyllä luennoilla! :D

Sukkanauha

Hiljalleen häätunnelmat alkavat vallata alaa täälläkin päin kesän lähestyessä. Vielä en kuitenkan täysipainoisesti operoi omia häitäni, vaan viimeisin, vihdoin viimeistelty projekti on kaverille luvattu sukkanauha. Ohjeen nappasin Ravelrystä. Käytin kuminauhatienä satiinivinonauhaa, silitin taitokset auki ja uudet tilalle. Lankana pitsiin käytin valkoista Gestal Engiä. Projekti on ollut vireillä tammikuusta asti, ja nyt vihdoin sain sen valmiiksi.. Olen varma että olen mitannut kaikki oikein, mutta sukkanauhasta tuli vähän nafti. Toivottavasti ei ole liian pieni kaverille, jolle tämä on tulossa. Ompelukonekin sanoi itsensä irti tässä viimeistelyvaiheessa, mutta soitto äitille ratkaisi pulmat. (Siis, äiti ei ehtinyt ratkaista pulmia vaan tuon puhelun aikana ne ratkesivat..) Kuvaa tähän pitäisi vielä lisätä:

Valot näemmä taas hiukan vääristävät, ja rusetti ei näytä niin hyvältä kuin luonnossa.

Nyt kun tämä kaverin oma on valmis, on aika ruveta väsäämään itsellekin jotain. Varmaan tuo sukkanauha tulee olemaan ensimmäinen hääjuttu, ja jonkunsorttiset pitsikynsikkäät.

Olen kyllä tehnyt siis tässä hiljaiselon aikana aika paljonkin eri juttuja eteenpäin, mutta mikään ei ole lopullisen valmis, joten jossain vaiheessa tulen päivittämään oikein urakalla valmistuvia projekteja..

Pitsibolero kesäksi

Se on valmis!!!!1 Tai siis melkein valmis. Jos muutaman langan päättelis ja osais päättää napin värin, nii sitten sen olis valmis.

 

Pitsibolero on siis tehty Dropsin ohjeella ja Marks & Kattensin Eco Bomull -langasta. Kivanvihreästä. Keväänvihreästä. Koivunvihreästä. Tein S-koolla, koska yksi aikaisemmin tekemäni bolero oli vähän iso M-kokoisena. Tässä sitten melkein nuo etukappaleet (rintapalat :D) olis voineet olla vähän isommatkin. Tai sitten toi yläreunan joustinneule vähän vetää. Ohjeessa sanottiin, että pitää poimia n. 40 silmukkaa valmiiden silmukoiden lopuksi, mutta en ollut varma, pitääkö poimia yhteensä 40 vai 40 kummaltakin puolelta. Lopputulos oli se, että mulla oli silmukoita n. 128, kun ohjeessa käskettiin, että pitäis olla 155. Uskon syvästi, että ohjeessa oli virhe, koska eihän tohon ois enää pariakymmentä silmukkaa lisää mahtunut?! ;)

Pitsikuvio oli kivaa neulottavaa. Yksinkertainen, mutta ehkä kivalla tavalla näyttävä kuitenkin. Ja tarpeeksi peittävä suojaamaan auringolta, mutta puuvillalanka on toivottavasti tarpeeksi viileä, ettei paahdu. 

Ajattelisin, että tää vaatekappale siis sopis hyvin kesämekon kanssa, vaikka juhliinkin. Juhlavaa olis kullanvärinen nappi:   

Mutta yllättävän hyvin sopisi myös retro-keltainen nappi, joka on varmasti ihan aitoa vanhaa tavaraa. Putsasin vähän äidin nappilaatikkoa ja sieltähän tuokin iloisenvärinen ilmestys tuli. Liekö ollut jossain jakussa ja kun jakkuun on kyllästytty, nappi on silti säilytetty. Tässä siis vinkki kaikille säästömielisille: älkää ikinä heittäkö nappeja pois, vaikka muuten hankkiutuisittekin vaatteesta eroon!

 

 

Vähän jo ajattelin siihen malliin, että varmaan kuitenkin päädyn tähän alimmassa kuvassa neuleen päälle tipautettuun vihreään perusnappiin. Se olikin ainoa vihreä nappi nappilaatikossani ja sopii juur tähän vihreän sävyyn kuin nenä päähän. 

 Kunhan saan E-J:n joskus pyydystettyä, niin laitetaan sitten niitä jotain kesämekkoposeerauskuvia, joissa olisi tätä boleroakin näkyvillä. Ei oo helppoo meinaan valokuvata itteensä yksinänsä.