Helmeilyä hamaan loppuun saakka

Eilen tein taisi olla se blogi, joka minutkin tähän innosti. Muistatteko vielä ne pienet helmet, joita sulatettiin silitysraudan alla? Joo, meillä niitä kutsuttiin inkkarihelmiksi. Moni muu tuntuu kutsuvan niitä hamahelmiksi. Nyt olen vaikeiden päätöksen edessä ja taidan nöyrtyä kaikkien periaatteideni kanssa... olkoot hamahelmiä myös minun puheessani.

Tosiaankin Internetissä innostuin ja tekstasin sitten äidille, että vieläkö niitä inkkarihelmiä löytyy meiltä kotoa jostain. Toissapäivänä menimme  äidin kanssa penkomaan vinttiä, ja kyllähän niitä löytyi! Noin kymmenennestä (liioittelen) läpikäydystä laatikosta ilmestyi purkillinen ja pussillinen helmiä sekä kaksi pohjaa, neliö ja sydän.

Värimaailmana on kaikki hempeät sateenkaaren värit + tummemmat sininen ja vihreä. Muutamia mustia ja ihan jokunen valkoinenkin helmi joukossa on. Ei siinä mitään, eiköhän näistä saada ihania kuvioita... lintuja, hedelmiä, muffinsseja, vanhoista pikselipeleistä tuttuja hahmoja... melkein mitä vaan.

Ensimmäiset tekemäni hamahelmiaskartelut olivat lintuja (mallina käytetty jotain netistä löytyneitä valmiita, hakusanoilla "hama bead", "perler bead" "hama bird", "hama bead earrings" jne.). Tiputtelin helmet paikalleen illalla ja silitin kuviot molemmin puolin seuraavana aamuna seitsemältä ennen töihinlähtöä.

Valmiit hamahelmistä askarrellut linnut ja muffinssit.

Mallailin laudoille omenanpuolikasta ja vesimelonia, mutta niistä ei mielestäni tullut kivoja. Muffinssit muotoilin vielä eilen, toisen aamulla ja toisen illalla. Silittelin ne sitten vielä iltamyöhään. Pujottelin lintuihin ja muffinsseihin kullanväriset (koska käytän kultaa enemmän kuin hopeaa) lenksut, jotta näistä saisi koruja. Ehkä "ängin" olisi parempi verbi kuin "pujottelin", koska oli vähän vaikeuksia. En tiedä, miten noita koruja pitäisi oikeasti tehdä, vai onko mitään oikeaa. Toivon, että omat ratkaisuni vähintäänkin toimivat.

Lenksujen änkemistä hamahelmireikiin, korusälät ja välineet.

Mutta odottakaapa vaan! Olen lähes varma, että näitä tulee lisää. Myös E-J innostui. ;)

Minatran messuretki

Minäkin kävin kädentaitomessuilla pirkkahallissa lauantaina. Kuten aika moni muukin. Aamuyhdeksältä ihmismäärä oli siedettävä, mutta muutaman tunnin kävelyn jälkeen lauantaipäivän tungos oli käsinkosketeltava ja olkapäihin törmättävä.

Kaikenlaisia ideoita olisi tietysti ollut niin paljon, että tuskin niistä kovin montaa muistaa näin jälkikäteen. Samoin todella monta kojua sai aikaan ihastuksensekaisia hihkaisuja. Olin pääasiassa etsimässä lankoja joululahjoihin, erityisesti Kauhavan kangasaitan pellavanarua ja sen sellaista. Niitä ei messuilla ollut mukana, mutta sai tilata ilman tilauskuluja kotiin. Viikon päästä postiluukkuun pitäisi kolahtaa sitten lankatoimitus.

Mukaan lähti kyllä muuten sitten kaikenlaista: lankoja, tunisialainen kaksipäinen koukkuamiskoukku, koruja, silmukkamerkkejä, kortteja ja yksi salaperäinen pakkaus tuolla alla olevan kuvan takanurkassa. Se on joululahja, jota en uskalla täällä paljastaa!

Kädentaidot 2012 -messuilta mukaan tarttuneita ostoksia.

Succaplokin silmukkamerkkejä ja kaupan päälle saatu avaimenperäviivotin.

titiMadamin kaulakoru, kultaväristä peiliä, siro peura.

Heräteostoksena Mariel Designin värikynäkorvikset.

"Kuha - Kuhan pyysin." -tekstillä varustettu herkullinen kortti Kalaparkilta.

Ja vielä muutama lähikuva mukaan tarttuneista langoista, joista kummastakin ostin tummanharmaan ja mustan. Miehille pitää olla näitä neutraaleja ja tummia värejä kai yleensä. 

On se aina käymisen arvoinen tapahtuma. Ja rahanmeno on taattua. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että löysin 1) lankoja, joita tarvitsen joululahjoihin, 2) Succaplokin söpöjä silmukkamerkkejä, joita en olisi raaskinut netistä tilata ja 3) viime vuonna ostamatta jääneen titiMadamin kaulakorun. Kiva päivä, hyviä ostoksia, mutta kyllä jalkoja nyt vähän väsyttää!