Pitsiä ja pellavaa

Olen tarvinnut uutta, pienempää laukkua jo hetken. Kävin kotikonnuilla ennen juhannusjuhlia, ja sielä tarve kasvoi yli toteuttamiskynnyksen. Pistäytyminen paikallisessa ompelukoneliikkeessä, josta lähti mukaan pätkä pitsivetoketjua ja magneettinappi, sekä äitin kangaslaatikolla, ja oltiin matkalla kohti yllättävän kivaa laukkua.

Tämä tapaus pääsi hihnatta jo mainituille juhannusjuhlille mukaan, mutta nyt, kun kulku käy keppien kanssa, on hihna ihan välttämätön. Olin suunnitellut ketjuhihnan lisäystä, ja erään sairaslomapäivän tuloksena sain hihnoille paikat, ja joten kuten kiinnityksen valmiiksi. Testi osoitti, että kiinnitykseen tarvitaan hieman erilaiset konstit, ja pääkaupunkiseudun liikkeiden hyödyntämisen jälkeen, saanko esitellä:

 Kankaat ovat siis pellavaa, sisempi valkoista ja ulompi mustaa. Magneettinappi pitää reunan alhaalla, ja ketjun laukun solkiin yhdistää kaksinkertaiset, avaimenperärenkaat.

Tuon pitsivetoketjun ompelu oli yllättävän helppoa. Olen aina vetoketjujen kiinnityksen kanssa tuskaillut, mutta nyt, kun sitä ei tarvinnut sovittaa kankaiden väliin, tuli lopputuloksestakin aika kiva.

Puu ja kuu - neulottu vauvan peitto

Puu, kuu, kukkia, tähtiä ja aurinko. Niistä on pienen prinsessan pinnasängyn päiväpeitto tehty. Valmiin peiton koko on noin 60 x 120 cm, eli tosiaankin pinnasängyn kokoinen.

Lankoina käytin aluksi jämälankoja, Novitan Jussia (tummanvioletti) ja Novitan Nallea tai seiskaveikkaa (en ole varma, kumpaa tämä ensimmäinen vaaleanpunainen on), luonnonvalkoista ja keltaista Novitan Nallea. Lopultahan lankoja piti käydä ostamassa lisää, ja lisäostokset (vihreä, lisää vaaleanpunaista, lisää valkoista) olivat Novitan Nallea.

Neulottu keskiosa:
Luo 82 silmukkaa vaaleanpunaisella. Neulo helmineuletta 4 krs. Jatka helmineuletta kummassakin reunassa reunimmaisilla 4 silmukalla. Muuten neulo sileää neuletta. 6 krs sileää. Aloita puukuvio intarsianeuleena (huom. jätä juurakko ja puun yläpuolella olevat tähdet pois). Lehvistön kohdalla kannattaa jatkaa kirjoneuleella.

Puukuvio takaa. Puun runko on neulottu intarsiana ja lehvistö kirjoneuleena.

 Aurinkoon, kuuhun ja tähtiin piirsin itse mallit Excelin suosiollisella avustuksella. Aurinko ja kuu on neulottu kokonaan intarsiana, tähdissä käytin osin intarsiaa ja osin kirjoneuletta.

Tähdet, kuu ja aurinko takaa. Tähtien alimmat ja ylin sakara ovat kirjoneuletta, muuten intarsiaa.

PDF-tiedosto auringon, tähtien ja kuun mallista on saatavilla tästä klikkaamalla.
Reunan kukkapitsi:

Virkkaa peiton ympäri aluksi 1 krs kiinteitä silmukoita vihreällä ja 1 krs kiinteitä silmukoita valkoisella. Sitten ohjeen (kuvan alin pitsi) mukaan viimeiselle kierrokselle asti. Ohjeessa lienee vähän tulkittavaa ja esimerkiksi pampulat tein vähän isompina, tuplapylväillä. Kulmiin lisäilin silmukoita ja kuvioita tarpeen mukaan, jotta kulmat kaartuisivat kauniisti. Ohjeen viimeisen vihreän virkkauskerroksen sijaan virkkaa *5 ks, 4 kjs* vihreällä, toista *-*. Virkkaa vielä kukat vaaleanpunaisella: kjs-lenkkiin *1 ks, 1 p, 1 kaksoispylväs, 1 p*, toista *-* 4 kertaa, 1 ks. 2 ks keskimmäisiin edellisen kerroksen kiinteisiin silmukoihin. Jatka tähän malliin koko peiton ympäri. Päättele langat.

Peitto mahtuu - ja on suunniteltu mahtumaan - pinnasänkyyn.

Tämä taitaa olla ihka ensimmäisiä omia ohjeitani. Jos päädytte kokeilemaan tätä, olisi kiva nähdä kuva lopputuloksesta. Kysymyksiä saa myös esittää, ja voin tarpeen tullen korjailla ja tarkentaa ohjeistusta.

Näperryksenä tuttinauha

Näin jossain lastenvaateliikkeessä noin 10 euroa maksavan tuttinauhan, ja samana päivänä nappikaupassa tuli mieleen, että sen tuttinauhankin voisi tehdä ihan itse halvemmalla, kun vain ostaisi aiheeseen sopivan klipsin.

Pitsi Intiasta, vinonauha äidin laatikosta, klipsi ja iso neppi nappikaupasta.

Tässä vähän ohjeistusta, jos joku kokee sellaista tarvitsevansa.
1. Leikkaa nauhasta ja pitsistä sopivan mittaiset pätkät, esimerkiksi noin 22 cm.
2. Ompele pitsi kiinni nauhaan. Tässä tapauksessa pitsi ei ole kovin leveää, joten ompelin vain keskeltä sen pituussuunnassa kiinni.
3. Pujota klipsi pitsinauhaan (tarkista, että se tulee niin päin kuin sen haluat), tee mahdollisimman lähelle klipsiä taitos ja ompele se. Olin itse aika varovainen ompelun kanssa, kun pitsissäni on metallisia kimallepylpyröitä. Ettei vain neula katkea.
4. Käännä toinen pää - tee käännöksestä niin iso, että nepin mahtuu kiinnittämään sen päälle. Tästä käännöksestä ompelin kaikki reunat.
5. Kiinnitä neppi niin, että tutin lenkki mahtuu kangaslenkin läpi.
Valmista! Valmiin tuttinauhan pituus on n. 17 cm, kun neppi on kiinni ja klipsua ei lasketa mukaan.

Tuttinauha nurjalta puolelta.

Neppikiinnitys sopii siis vain sellaisiin tutteihin, joissa on rengas. Kaikissa nykymalleissa ei kuulemma ole, ja niitä varten pitäisi sitten olla kaiketi nauhassa jonkinlainen silikonirengas, jonka saisi tutin ympäri. Silikonirengasta en alkanut metsästää tätä varten.

Nauha sopisi varmaan myös esimerkiksi pyyhkeenpidikkeeksi ovenkahvaan, ainakin vähän lyhyempänä.

Esimerkkituttia tai -vauvaa ei meiltä löydy, joten joudutte tyytymään omaan mielikuvitukseenne sen osalta, miten tämä mahtaa käytännössä toimia.

Palojen yhdistelyä verhoksi

Ihanassa eteisessämme on ovessa ikkuna, joka kaipasi verhoa. Ensimmäisenä mieleeni tuli pitsiverho, ja kun omista tai äidin varastoista ei suoraan löytynyt sopivan kokoista yksilöä, piti alkaa räpeltää ja tuunata.

Olen joskus mummulta (ei välttämättä omaltani) saanut kassillisen pitsiliinoja ja muuta virkattua. Siellä oli myös (lapsen?) sängynpeitteeseen tarkoitettuja virkattuja ruutuja. Mittailin vähän ikkunaa ja tulin siihen tulokseen, että neljä ruutua neliöksi yhdistämällä saisin jotakuinkin sopivan verhon viriteltyä ikkunan peitteeksi.

Palaset ennen yhdistämistä.

Tuumasta toimeen ja ketjusilmukoita vääntämään. Löysin jokin aika sitten isommat virkkuukoukkuni, mutta nyt ihan pienimmät vaikuttaisivat olevan hukan teillä, joten virkkasin sillä rakastamallani 3 mm puikolla, joka tuntuu sopivan työhön kuin työhön. Lankana joku mummun samalla kertaa lahjoittama virkkauslanka. Värin puolesta sopi projektiin täydellisesti, liekö jopa tismalleen samaa lankaa, josta ruudut on tehty.

Lopputulos pingotettuna ikkunaan:

Tarttis varmaan vielä virkata neliölle joku yhtenäinen reunus, jolloin koostakin voisi tulla vielä vähän sopivampi. Ehkä sitten joskus, tämä toimii hyvin ensihätään (eli ensimmäiset noin kymmenen vuotta).

Pitsiostoksia

Kävin viikonloppuna vähän eurokankaassa ja nappikaupassa. Olisi tarkoitus tuunata näiden avulla yhtä juhlamekkoa. Niin ja tietysti tehdä sitten asuun sopiva juhlalaukku myös. Ihan kun niitä laukkuja ei vielä olisi tarpeeksi.

Ostoskasseihin kerääntyi siis 0,5m violettia verhokangasta (kai te muutkin pukeudutte verhoihin, kun vaatekankaista ei vaan aina löydy?), samanväristä ompelulankaa, kahta eriväristä pitsiä (nokun en osannut päättää) ja laukun lukkokehys, tällä kertaa ommeltava.

Oli pakko saada pitsiä, vaikka en kyllä tiedä, sopiiko se lopulta kokonaisuuteen. Musta pitsi on i-ha-naa, mutta tuon ruskean otin siksi, että se on samaa sävyä kuin yhdet Kiinasta tuodut juhlakenkäni, jotka mielestäni muuten sopisivat suunniteltuun asukokonaisuuteen. En osaa päättää vielä tässä vaiheessa, kumpi pitsi pääsee mukaan juhliin. En myöskään tiedä, miten ja mihin pitsi lopulta kiinnitetään. Onneksi kaikkia aineksia pitäisi olla enemmän kuin riittävästi, joten voin ihan rauhassa yrittää ja erehtyä.

Vuoden virkattu turhake: paljasjalkasandaalit

Arvuuttelin tuossa jokin aika sitten, että mikäs se punainen pitsihörhelö on. Kukaan ei uskaltautunut arvaamaan ainakaan kommenttikenttään asti... Livenä sain arvauksia mm. kaulakorusta. No ei nyt ihan, sillä tämä tuote laitetaan jalkaan. Ja näitä on oikeasti kaksi, että riittää kumpaankin jalkaan. Kyseessä on barefoot sandals eli vapaasti suomennettuna paljasjalkasandaalit tai ehkä jalkakoru. Englanninkielisen ohjeen löysin Gleeful things -blogista. Olin oikeastaan etsimässä säärystimien ohjetta, kun tämä käveli vastaan ja halusi koukulle. Ei tullut säärystimiä, tuli jalkakoriste!

Oli kiva virkata pitkästä aikaa ja työ tuli nopeasti valmiiksi.

 

Englanniksi kun googlettaa kuvahaulla "barefoot sandals", inspiraatio on taattu. Toistaiseksi en usko, että nämä oikeasti pääsevät ikinä käyttöön. Mutta tulipa tehtyä.

Kesää odotellessa. Toki hiihtäminen on ihan kivaa, mutta... auringonpaiste, rantahiekka varpaiden välissä, pehmeä nurmikko... Kesä, tule jo!

Lukkokehyslaukku

Hyvää syntymäpäivää äiti! Äiti täytti 50 vuotta ja sitähän sitten juhlittiin myös. Synttärisankareilla on taipumus saada lahjoja, ja ajattelinkin, että pitäisi antaa äidille jotain, jonka eteen on nähnyt vaivaa. Lahjoiksi äiti sai kakun ja lukkokehyslaukun.

Suurin osa tästä vaivasta on nähty jo aiemmin, kun olen virkannut pitsiperhosen ja käynyt ostamassa lukkokehyksen (heräteostos) jo aiemmin. Kangaskin tähän työhön löytyi varastosta, ja ideaakin olen jo pidempään hauduttanut.

Nyt kun Bernetta on muuttanut väliaikaisesti olohuoneen pöydälle, ompelun aloittamiseen ei ollutkaan niin kovin suurta kynnystä. Itse ompelu oli ihan kivaa. Lopputuloskin on nopeasti valmiina verrattuna neulomiseen!

Lukkokehyksen kiinnittäminen kankaaseen oli harvinaisen raivostuttavaa. Kulmat eivät tahtoneet pysyä paikoillaan ja kehykseen tuli jälkiä pihdeistä - ja jos yritti käyttä jotain kangasta pihtien ja kehyksen välissä, ei pystynyt kunnolla puristamaan kehystä kiinni. Har-vi-nai-sen han-ka-laa. Uhkailin E-J:lle, että seuraavalla kerralla käytän kiinni ommeltavaa kehystä, vaikka sekin kuulemma on vaikea tapaus.

Sukkanauha numero kaksi

Jep. Näemmä tuo työrupeama vei veronsa, ja en ole oikein hirveästi kerennyt mitään tekemään tässä. Yksi mekko on lähes valmis, ja sitten monta projektia aluillansa. Kuitenkin tämä yksi hääprojekti onnistui valmistumisessa, vihdoin!

Eli toinen tekemäni sukkanauha, tällä kertaa itselleni. Pahoittelen kuvan laatua ja muutenkin tuota asettelua yms. - kuva piti napata nopeasti ja muita alustoja ei oikein ollut, sijaitsen tällä hetkellä vanhempieni kotona ja odottelen että kello lyö sen verran että voin kaasutella kohti Tamperetta. Kuitenkin tässä tuo kuva:

Lankana käytin samaa valkoista Gestal Engiä mitä edelliseenkin projektiin, ja tuo satiininauha on hieman kirkkaamman punaista kuin miltä se tuossa näyttää. Sen pujotukseen en ole ihan tyytyväinen, ja sitä olisi saanut olla hieman enemmän jotta tuo rusettikaan näyttäisi hyvältä. Lisäksi sisälle tehty kuminauhakuja (valkoisesta 25mm leveästä satiininauhasta) on hieman huono - se olisi onnistunut täydellisesti jos en olisi mokannut kuminauhaa pujottaessani ja hukannut sitä kuminauhaa sisälle.. oli pakko avata se saksilla ja sitten uudestaan ommella päälle tuota jäljelle jäänyttä satiinia.

Ah, löysin hääkengät. Koska tuo puhelimeni ei nauti toiminnasta, en nyt saa kuvaa tänne niistä. Mutta ne ovat ihanan valkoiset. Ja toinen positiivinen asia - MINÄ PÄÄSIN SISÄLLE! Eli hain tuolla yliopistolla Sosiaalitieteiden tutkimusohjelmaan, ja pääsin sisälle! En ole tehnyt mitään opintoja etukäteen, vaan ihan puhtaasti pääsykokeilla. Todistin siinä itselleni että pystyn tuohon. ! Tämän todella off-topic kappaleen tarkoitus oli ihan vain jakaa omaa iloani näistä mainituista asioista =D

Ja tosiaan. Minatra on hengailemassa ulkomailla, joten siksi tämä blogin "aktiivinen päivittäminen" on jäänyt täysin niskoilleni. Ja kun nyt en pahemmin ole kerennyt mitään.. No, ehkä nyt kun työt ovat loppu ehdin myös tehdä jotain. Ja viimeistään syksyllä luennoilla! :D

Sukkanauha

Hiljalleen häätunnelmat alkavat vallata alaa täälläkin päin kesän lähestyessä. Vielä en kuitenkan täysipainoisesti operoi omia häitäni, vaan viimeisin, vihdoin viimeistelty projekti on kaverille luvattu sukkanauha. Ohjeen nappasin Ravelrystä. Käytin kuminauhatienä satiinivinonauhaa, silitin taitokset auki ja uudet tilalle. Lankana pitsiin käytin valkoista Gestal Engiä. Projekti on ollut vireillä tammikuusta asti, ja nyt vihdoin sain sen valmiiksi.. Olen varma että olen mitannut kaikki oikein, mutta sukkanauhasta tuli vähän nafti. Toivottavasti ei ole liian pieni kaverille, jolle tämä on tulossa. Ompelukonekin sanoi itsensä irti tässä viimeistelyvaiheessa, mutta soitto äitille ratkaisi pulmat. (Siis, äiti ei ehtinyt ratkaista pulmia vaan tuon puhelun aikana ne ratkesivat..) Kuvaa tähän pitäisi vielä lisätä:

Valot näemmä taas hiukan vääristävät, ja rusetti ei näytä niin hyvältä kuin luonnossa.

Nyt kun tämä kaverin oma on valmis, on aika ruveta väsäämään itsellekin jotain. Varmaan tuo sukkanauha tulee olemaan ensimmäinen hääjuttu, ja jonkunsorttiset pitsikynsikkäät.

Olen kyllä tehnyt siis tässä hiljaiselon aikana aika paljonkin eri juttuja eteenpäin, mutta mikään ei ole lopullisen valmis, joten jossain vaiheessa tulen päivittämään oikein urakalla valmistuvia projekteja..