tiistai 25. helmikuuta 2014

DIY Kestokalenteri

Olisin halunnut seinäkalenterin, mutten koskaan kerennyt etsimään (kivaa) sellaista. Sitten tulikin helmikuu ja asia unohtui.

No, kävinpä tässä taas Ikeassa päivänä eräänä, ja kun pääsin sille viimeiselle osastolle, sain idean. Olen nähnyt kaikenlaisia organisaattoreita internetin ihmeellisessä maailmassa, ja halusin jotain sinne päin. Ostin Nyttja-kehyksen, ja kotona vuorasin taustan liitutaulupaperilla ja piirtelin taulukon numeroiden 1-31 kera. Tähän olisi toki mennyt myös esim. Tulostettu paperi, mutta kun halusin mustan taustan (koska meillä on vain valkoinen liitutaulutussi) oli helpoin ja nopein ratkaisu liitutaulutarra ja se mainittu tussi piirtelyyn. Sitten kehys kiinni, muovi päälle ja täyttelemään. 


Hieman tämä aurinkoa etäisesti muistuttava valo heijastaa, mutta pointti on varmaan selvä. Viikonpäivät ja Helmikuun korjoittelin muoviin, loput löytyvät pysyvämpinä sen alta. 

maanantai 24. helmikuuta 2014

Pienet pöllösukat

Pöllö sitä, pöllö tätä ja vielä vähän pöllöä. Onpa pöllöä, miten paljon pöllöjuttuja olemme E-J:n kanssa viimeaikoina saaneet aikaiseksi! No, tässäpä vielä yksi pöllö työ (vai pöllötyö?).



Käytin samaa pöllökuviota ja samoja lankoja kuin aiemmin tekemissäni pikkuruisissa pöllölapasissa. Näistä tuli nyt setti, eikä kyseiset Drops Alpaca -langat vieläkään loppuneet. Tulisikohan niistä vielä pipo?


Ohjeena silmukkamääriin ja muuhun katselin Dropsin vauvansukkien ohjetta, tietysti lisäsin siihen sitten pöllökirjoneuleen sukan päälle ja vähän allekin. Kantapäät tein vahvistettuna neuleena ihan vain huvin vuoksi.


Sukista tuli tosi pienet. Ihan minimaalisen pienet. Toivottavasti ne kuitenkin mahtuvat edes ensimmäisen kuukauden ajan.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Mekkotunika pikkuiselle

Lähipiiriin syntyy tasaisella syötöllä muksuja. Tämänkertainen käsityö matkaa  lähelle; ystäväni saa pienen tytön keväällä, ja pitäähän tytöllä mekko olla! Lankana oli käytössä vaihdosta saatu Lana Grossan Oro, puuvilla-villasekoitelanka.





Ohjeena toimi Super simple baby tunic pyöröneuleena. Tämän tikutteli nopeasti, tiedän kyllä mitä on luvassa sitten jos joskus itse saan tytön.

Tämäkin koki loppumetrinsä olympiahuumassa, aivan parasta hommaa. Nyt surettaa että kisat ovat lähenemässä loppuaan. Olen löytänyt itsestäni penkkiurheilijan, joka seuraa uusia lajeja innolla. Esim muutamaa curling-matsia en olisi uskonut katsovani.

Mainitut bling-blingsukat tuskin valmistuvat kisojen aikana, sillä puikoilla on ollut muutakin; sanonpahan vaan että pidän Dropsin Silk Alpacasta.

torstai 20. helmikuuta 2014

Säärystimet

Kierrätin joskus säärystimet vanhasta villapaidasta. Kyllä ne asiansa ovat ajaneet, mutta kaipasin jotain hienompaa. Pääsin meidän seuran seura-MM kisajoukkueeseen, pelit ovat elokuussa Italian Leccossa, ja vähän sillä ajatuksella suunnittelin nämä kirjoneulesäärystimet.


Lankana on 7 veikkaa pinkkinä, ja Jannea valkoisena.  Säärystimet ovat prikulleen samanlaiset, toisella puolella on pelinumeroni, toisella taas teksti Ufo Tampere. Yllättävän hyvin onnistuivat vaikka jotain käsittämätöntä tapahtui matkalla ja kakkosesta tuli inasen erilainen kuin mitä suunnitelmissa.



Meidän matkaa kohti seurajoukkueiden MM-kisoja voi seurata Facebookissa tai vaikka Twitterissä.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Ensimmäinen pöllöneliö

Joku käsityö piti koukulle saada illan ratoksi. Ehkä innostuin siitä, kun noin viikko sitten opetin kaveria virkkaamaan isoäidinneliöitä ja tartuin vihdoin kauan ravelryn lemppareissa keikkuneeseen pöllöneliön ohjeeseen.


Tadaa! Tässäpä sitten ensimmäisen illan tuotos, eka pöllöneliö (jos tätä voi neliöksi kutsua edes hyvällä tahdolla - vähän on vinkurat reunat). Näitä sitten lisää ja siitä ehkä peitto tai jotain muuta kivaa.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Pikaperussukat pikkutytölle

Kaveri pyysi parivuotiaalle tytölleen perusvillasukkia ja sain kunnian tehdä ne.


Minäpä sitten kaivoin esiin vaaleanpunaista Nalle-lankaa ja Novitan lasten perusvillasukkien ohjeen ja ryhdyin tuumasta toimeen. Onneksi sillä viikolla sattui olemaan sopivasti vapaa-aikaa, niin sain sukat viikon aikana valmiiksi, jotta tyttönen sai ne mahdollisimman pian kylmillä ilmoilla käyttöön.


Tein ohjeen koon 22 mukaan, mutta ihan inasen pidemmät kärjet, koska tytön jalan koko oli kuulemma 23. Varteen taiteilin nopean raidan jostain ikivanhasta (muutaman sukupolven takaa peritystä) sukkalangasta. En tykkää ihan tavallisia raitoja vain tehdä, niin yritin sitten saada raitaan eloa tekemällä väliin yhdet kerrokset vaaleanpunaisellakin.


Valmiista sukista tuli mielestäni valtavan isot. Pelkäsin ja jännitin, voiko kaksivuotiaalla olla noin iso koipi! Sovitin sukkia sitten samalla kuin annoin, ja ne istuivat kuin nakutetut. Uskotaan sitten. Kaksivuotiaalla on iso jalka. Paljon se ehtiikin kasvaa niistä pienenpienistä vauvantossuista.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Annikin palmikkopipo with a twist

Olen tarvinnut pipoa jo pidempään. Yritin tehdä miehelle Merenkulkijoita, ja samaisessa Ullassa oli ohje Annikin palmikkopipoon. No, mitä tein? Tietysti itselleni pipon. (Okei, miehen sukat olivat varresta liian isot -> ärsytti -> purkuun -> odotukseen. Kyllä mä ne vielä joskus teen valmiiksi.) Lisäsin pipoon vielä tupsun. Se näytti liian "aikuiselta" päässäni, ja minähän en halua näyttää aikuiselta. Siitä tulikin mieleeni tässä eräänä iltana tapahtunut tilanne; olin urheiluhallilla ja istuin banaania syöden. No, vierestä käveli pari pikkutyttöä syöden suklaata, ja totesivat että "Toi tyttö syö banaania. Me syödään karkkia" Voitto! En ollut täti vaan tyttö!



Mitä: Annikin palmikkopipo with a twist
Mistä: DROPSin Nepal
Miten: 4mm pyöröpuikot

Nyt on pipo, lapaset ja huivi. Seuraavana näitä Sochi-neuleita (jo kaksi kisojen aikana valmistunutta!) onkin bligbling-sukat. Mikä koulu? Kisat!