Lauantaina Bernetta kehräsi innosta, kun keräsin roinat sen ympäriltä ja nostin pölyttyneen suojan sen päältä. Tänään lähdetään hommiin, beibe! Kun on lomaillut tarpeeksi kauan, työntekokin tuntuu ilolta.
Bertan (lyhenne Bernetasta - suottehan, että käytän sitä) moottori hurahteli toiveikkaana, kun lanka pyöri puolalle. Lupaavaa, lupaavaa! Sitten se aika vihdoin koitti. Bertan ainoa jalka tärisi innosta, kun se vihdoin tunsi kankaan allaan. Edellisestä kerrasta olikin jo liian pitkä aika!
Alkukireydestä päästyään Bertta hurruutteli täydellistä tikkiä tummanpinkkiin (onko sellaista väriä) Eurokankaasta roudattuun Vintage-nimiseen kankaaseen. Kangastahan riittää, kuten kuvasta näkyy.
Lopputuloksesta ei vielä tiedä kukaan. Ennen kuin kaikki on valmista, tarvitaan vielä ompelua, silitysrautaa, kiviseinän paikkaamista, iskuporakonetta (vai mikähän se olikaan), ketteryyttä ja jopa hieman matkailua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti