Minatran kässämessuilut -13

E-J:n kanssa yhdessä katsastimme Suomen Kädentaidot 2013 -messut viime viikonloppuna. Tuntuu siltä, että kaikki muut ovat messuiluistaan jo ehtineet kirjoittaa, mutta kai jonkun täytyy tunnelman pitkittämiseksi olla se viimeinenkin.

Ostoksiani oli:

• Pulmapeli - joululahja sukulaiselle, joka viihtyy tämän parissa taatusti monta yötä
• Teippitarhan teipit (4 kpl), jotka jo esittelinkin edellisessä postauksessani
• Sumitawa Alpakkavilla -alpakkalankaa (4 kerää). Näistä tulee kirjoneuletumput.
• Kuusipohjan pyyhenipsut (3 kpl), joissa tekstit: KASVOT - YSTÄVÄT - KÄDET
• Tulta syöksevä lohikäärme (tekijänä artesaani Ritva Tuominen Helsingistä, valitettavasti ilmeisesti ei saatavissa netistä, mutta esim. Etanaellin postauksesta voi käydä vilkuilemassa lisää kuvia)

Olikohan siinä nyt varmasti kaikki? Lisäksi mukaan tarttui muutaman kangaskaupan mainoslappunen, Käsityöt kesken -ovikyltti (Suomen käsityön museo) sekä Tarinaryijyjen käyntikortti. Ryijypaketti olisi aika kallis meikäläisen messuostokseksi, mutta ajattelin, että ehkä äiti innostuisi söpöistä ryijyistä. Voisin sitten ottaa vastaan sen valmiin tekeleen.

Tässä vielä lähemmin pyyhenipsut, joissa siis peilipinta ja takana nipsu, johon pyyhkeen saa kiinni. Mietin tekstivaihtoehtoja pitkään. Paras yhdistelmä olisi ehkä ollut SINÄ ja OMA VÄKI tai YSTÄVÄT ja OMA VÄKI ja näiden lisäksi ehkä tuo KASVOT. Erilaisina kyltteinä olisi kyllä ollut saatavilla varmasti kaikkia näistä vaihtoehdoista, mutta onhan se kiva, että nipsukat näyttävät samalta ja sopivat keskenään. Niin ja tähän sarjaan sopivan saisi varmaan tilattua myös haluamallaan tekstillä, ainakin omalla nimellä. Plussaa myös se, että mitään ei tarvitse naulata seinään.

Ehditkö jo ihmettelemään, mikä se tulta syöksevä lohikäärme oikeasti on? Alla havainnekuva. Lohikäärme pystytetään pulloon, joka on täytetty jollain palavalla nesteellä. Sydänlanka nyitään oikean pituiseksi. Sydänlanka sytytetään ja säädetään tarvittaessa sen mittaiseksi, että liekki ei savuta. Näin lohikäärme pääsee onnellisesti syöksemään tulta.

Nyt taidan siirtyä virtuaalitulien ääreltä sytyttämään takkaan tulta kylmän lauantain kunniaksi, neulomaan keskeneräistä villasukkaa ja kuvaamaan valmiita villasukkia.

Messuilua (E-J)

Perjantaina koitti vihdoin odotettu päivä, ja vuoden jälkeen pääsi taas messuilemaan. Tällä kertaa mentiin hieman myöhemmin, kuin mitä menin viime vuonna, ja ruuhkia ei juuri ollut bussissa, lipunmyynnissä tai messuillakaan. Eniten toki sisällä, mutta ne kolme plus yksi hallia imivät ihmiset sisäänsä niin hyvin, etten meinannut tulla jyrätyksikään kuin pari kertaa.

Saalis oli tavallaan isompi, kuin viime vuonna. Löytyi korvikset:

 

Löytyi liitutaulujuttuja:

Lankaa:

ja muuta, lahjaksi tulevaa tai mennyttä, jota en tässä nyt esittele.

Minatran messuretki

Minäkin kävin kädentaitomessuilla pirkkahallissa lauantaina. Kuten aika moni muukin. Aamuyhdeksältä ihmismäärä oli siedettävä, mutta muutaman tunnin kävelyn jälkeen lauantaipäivän tungos oli käsinkosketeltava ja olkapäihin törmättävä.

Kaikenlaisia ideoita olisi tietysti ollut niin paljon, että tuskin niistä kovin montaa muistaa näin jälkikäteen. Samoin todella monta kojua sai aikaan ihastuksensekaisia hihkaisuja. Olin pääasiassa etsimässä lankoja joululahjoihin, erityisesti Kauhavan kangasaitan pellavanarua ja sen sellaista. Niitä ei messuilla ollut mukana, mutta sai tilata ilman tilauskuluja kotiin. Viikon päästä postiluukkuun pitäisi kolahtaa sitten lankatoimitus.

Mukaan lähti kyllä muuten sitten kaikenlaista: lankoja, tunisialainen kaksipäinen koukkuamiskoukku, koruja, silmukkamerkkejä, kortteja ja yksi salaperäinen pakkaus tuolla alla olevan kuvan takanurkassa. Se on joululahja, jota en uskalla täällä paljastaa!

Kädentaidot 2012 -messuilta mukaan tarttuneita ostoksia.

Succaplokin silmukkamerkkejä ja kaupan päälle saatu avaimenperäviivotin.

titiMadamin kaulakoru, kultaväristä peiliä, siro peura.

Heräteostoksena Mariel Designin värikynäkorvikset.

"Kuha - Kuhan pyysin." -tekstillä varustettu herkullinen kortti Kalaparkilta.

Ja vielä muutama lähikuva mukaan tarttuneista langoista, joista kummastakin ostin tummanharmaan ja mustan. Miehille pitää olla näitä neutraaleja ja tummia värejä kai yleensä. 

On se aina käymisen arvoinen tapahtuma. Ja rahanmeno on taattua. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että löysin 1) lankoja, joita tarvitsen joululahjoihin, 2) Succaplokin söpöjä silmukkamerkkejä, joita en olisi raaskinut netistä tilata ja 3) viime vuonna ostamatta jääneen titiMadamin kaulakorun. Kiva päivä, hyviä ostoksia, mutta kyllä jalkoja nyt vähän väsyttää!

Kädentaitomessut 2012

Sinne piti päästä. Kaiken sen ruuhkan keskelle.. Matkasin tuonne Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen siis eilen perjantaina kello kymmeneksi. Missattuani kaksi suoraan oven eteen menevää bussia niiden ollessa täynnä, päätin hypätä bussiin, joka meni suhteellisen läheltä. Pienellä onnella hyppäsin juuri oikealla pysäkillä pois ja pääsin puolen kilometrin päähän hallista - ja ihan ruuhkattomassa bussissa.

Kierrellessä meni parisen tuntia (piti ajoittaa itsensä vielä luennollekkin), mutta kyllä siinäkin ajassa jotain ehti tarttua mukaan. Löysin jotain mikä miellyttää myös miestä:

 

 

Tykkään tällaisista vähän hassuistakin korviksista, ja mies on monesti ilmaissut pitävänsä siitä että pidän moisia. Mutta aivan ihanat jouluiset korvikset! Näitä, ja muita herkkukorviksia oli useammallakin messuosastolla. Nämä siis lähtivät mukaan Herkkusuun korujen osastolta.

Olen lukenut monesta blogista näistä washi-teipeistä.  Bongasin Teippitarhan olevan myös messuilla, ja pakkohan sieltä oli kokeeksi jotain ostaa. Tuo pilkullinen teippi näyttää pienemmältä, koska teippailin jo hyllykön reunoja sillä. Kivan näköinen :)

Toinen, mitä olin ehdottomasti menossa hakemaan messuilta, oli Succaplokin tuotteet. Tämä kuva nyt jäi vähän pienehköksi, eikä siitä näy kunnolla ostoksiani, mutta kerrottakoon että mukaan lähti silmukkamerkkejä sekä "Knitting is not a crime"-nappi. Jonnekkin sen vielä isken :) Lisäksi sain lahjana tuollaisen 5cm mitan, joka menee vaikkapa avaimenperään.

Taustana näille toimii Novitan lehti, jonka sain mukaan messuilta. Ilmaiseksi. Paikasta jossa ohjeistuksena luki "1/hlö". Ja minä otin vain yhden vaikka ihmiset ympärillä hamstrasivat kaikkia jaossa olevia lehtiä ainakin yhden kappaleen. (Kai ymmärsin oikein, että tuo tarkoitti kaikista lehdistä yksi..?) Olen sen verran sääntöfriikki että vaikka tuollaista ei kontrolloida sillä, että joku vahtisi ihmisiä, niin siinä lukee ETTÄ YKSI PER HENKILÖ.

Ugh.