Jonotuslistalla

Koska tällä hetkellä kaikki keskeneräiset työni (joita aktiivisesti työstän) ovat niitä isompia, niin ajattelin sitten jakaa vähän jotain muuta. Meinaan Ravelryn jonostani parhaita paloja. Tuo kyseinen jono on hieman sekava, en ole saanut sitä järjesteltyä missään vaiheessa, ja sielä on kyllä paljon sellaista, mitä en varmasti tule koskaan tekemään. Mutta, pitemmittä puheitta, tässä tämän hetkiset viisi suosikkiani satunnaisessa järjestyksessä:

-Suvi Simolan Well water hoodie

Kun näin tämän takin, rakastuin siihen heti. Yksinkertaisilla asioilla saa nättiä aikaan! Langat ovat jo tilauksessa, ja tämä on satunnaisesta järjestyksestä huolimatta jononi numero yksi.

-Natalia Moraevan Crouching tiger

Tykkään näistä lapasista niiden tekstuurin takia. En yleensä välitä eläimenturkkikuvioista, mutta nämä jotenkin kolahti.

-Anna Kudujan Mohair minimalist top

Tämä ohje on jotenkin yksinkertaisella tavalla nätti. Lisäksi tarvitsisin kesäksi juuri jotain tällaista.

-Debbie Blissin Short shrug

Tällaisellekin olisi tarve. Lankaa on periaatteessa heräteostoksena tullut hommattua, joten varmaan joku välityö tästä kehkeytyy.

-Vintage Purlsin Nightingale

Nämä ovat yksinkertaisesti kauniit; muutenkin ihastun usein juuri tämän tyyppisiin kirjoneuleisiin, ja tuon kuviolangan vaihteleva väri on kyllä asia mistä (esim. mustan rinnalla') todella pidän.

Unelmia

Saimme tässä jokin aika sitten päätökseen Villasukat Venäjälle-projektin. Olihan se iso, ja itselle raskaskin ponnistus, mutta hyvin antoisa. Ja sekin lähti liikkeelle otsikossa mainitusta asiasta, unelmista. Tuo ajatus siitä, että kerättäisiin villasukkia venäläisille lapsille, oli kiusannut minua jo pidempään, parisen vuotta, ennen toteutumistaan. Ajatus ei vain jättänyt rauhaan ennen kuin (ajan kypsyessä) projekti toteutettiin.

Nyt mielessä kaartelee epämääräinen idea, joka pitää sisällään mm. ajatuksen siitä, että järjestäisi muotinäytöksen, jossa olisi itsetehtyä, siistiä muotia, ja tulot lahjoitettaisiin ihmiskaupan vastaiseen työhön. Tämä idea on kuitenkin  vasta hyvinkin kehittelyasteella, ja tuskin toteutuu vielä hetkeen.

Toisaalta unelmat voivat olla myös pienempiä, kuten vaikkapa blogin teemaan liittyen se, että haaveilen eräästä neuleprojektista, jonka toteuttaminen toki vaatii aikaa, mutta onnistuessaan on aivan ihana. Ehkä tästä haaveesta kuulette lisää vielä blogin puolella.

Kaiken kaikkiaan, unelmat ovat sellaisia asioita, jotka ovat ainakin itseni kohdalla auttaneet jatkamaan, vaikka voimat ovat uupuneet. Kun olen lähtenyt suunnitelmallisesti toteuttamaan asioita (oli se sitten VV-projekti, tai vaikka lukiosta valmistuminen kahteen ja puoleen vuoteen (olisin onnistunut mutta viime hetkellä päätin haluavani juhlat kesällä)), ja pitänyt päämäärän mielessä, olen päässyt perille.

Viimeisenä jaan kuvan kortista, joka oli vain pakko ostaa.

Mistä sinä unelmoit?

PS. Jos tämä oli turhan haaveellinen, optimistinen postaus, syyttäkää tuota täkäläistä kaunista säätä, hyvää aamukahvia ja aivan loistavaa fiilistä siitä, että tiedän ehkä, mikä minusta tulee isona.

Flow

Sain valmiiksi Sochi-neuleen nro 3. Kyseessähän on jotain aivan ihanaa, pehmeää, kevyttä (! painoa vain n. 107g !). Tämä neule oli hieman isompitöinen, mutta isoilla puikoilla se valmistui suhteellisen nopeasti. Kyseessä on siis raglanhuppari:

Mitä: Flow-raglanhuppari
Mistä: Dropsin Alpaca Silk
Puikot: 8mm ja 6mm
Ohje: oma

Tätä neulottaessa on jännitetty montaa asiaa; mm. Leijonien pronssi on kannustettu puikot lipsuen hikisissä käsissä. Valmistuminen toki meni yli kisojen, mutta yhtä kaikki niiden aikana aloitettu ja pitkälle saatettu tämä projekti.

Nimensä tämä luomus sai siitä, että monta asiaa tein suunnitellen sitä mukaa, kun asia tuli ajankohtaiseksi. Joo, se ei ole aina kovin fiksua, mutta tällä kertaa onnistui. Huppu näyttää hieman omituiselta ollessaan selkää vasten, mutta päässä ihan kivalta. Olen myös tehnyt tämän neuleen puitteissa jotain, jota kärsimätön luonteeni ei yleensä jaksa: päättelin helman ns. normaalisti (en tiedä miksi sitä tekniikkaa, jonka opin aikanaan koulussa, kutsutaan) ja se kiristi. Purin sen sitten ja virkkasin uudelleen väljemmän reunuksen.

Hihat tästä kaikesta mittailusta huolimatta jäivät hieman lyhyiksi. Päätös: kyllä tässä kuuluukin olla sellaiset kutakuinkin 3/4 hihat. Niin mä alusta asti suunnittelinkin!

Paita on päässyt tässä testiin illalla ja aamulla. Vaikka kyseessä onkin kevyt, ohut materiaali, lämmittää se (melkein liikaakin) kiitos alpakan ja silkin yhteisvaikutuksen. Tämä lanka meni kyllä heti suosikkeihin!

DIY Kestokalenteri

Olisin halunnut seinäkalenterin, mutten koskaan kerennyt etsimään (kivaa) sellaista. Sitten tulikin helmikuu ja asia unohtui.

No, kävinpä tässä taas Ikeassa päivänä eräänä, ja kun pääsin sille viimeiselle osastolle, sain idean. Olen nähnyt kaikenlaisia organisaattoreita internetin ihmeellisessä maailmassa, ja halusin jotain sinne päin. Ostin Nyttja-kehyksen, ja kotona vuorasin taustan liitutaulupaperilla ja piirtelin taulukon numeroiden 1-31 kera. Tähän olisi toki mennyt myös esim. Tulostettu paperi, mutta kun halusin mustan taustan (koska meillä on vain valkoinen liitutaulutussi) oli helpoin ja nopein ratkaisu liitutaulutarra ja se mainittu tussi piirtelyyn. Sitten kehys kiinni, muovi päälle ja täyttelemään. 

Hieman tämä aurinkoa etäisesti muistuttava valo heijastaa, mutta pointti on varmaan selvä. Viikonpäivät ja Helmikuun korjoittelin muoviin, loput löytyvät pysyvämpinä sen alta. 

Pienet pöllösukat

Pöllö sitä, pöllö tätä ja vielä vähän pöllöä. Onpa pöllöä, miten paljon pöllöjuttuja olemme E-J:n kanssa viimeaikoina saaneet aikaiseksi! No, tässäpä vielä yksi pöllö työ (vai pöllötyö?).

Käytin samaa pöllökuviota ja samoja lankoja kuin aiemmin tekemissäni pikkuruisissa pöllölapasissa. Näistä tuli nyt setti, eikä kyseiset Drops Alpaca -langat vieläkään loppuneet. Tulisikohan niistä vielä pipo?

Ohjeena silmukkamääriin ja muuhun katselin Dropsin vauvansukkien ohjetta, tietysti lisäsin siihen sitten pöllökirjoneuleen sukan päälle ja vähän allekin. Kantapäät tein vahvistettuna neuleena ihan vain huvin vuoksi.

Sukista tuli tosi pienet. Ihan minimaalisen pienet. Toivottavasti ne kuitenkin mahtuvat edes ensimmäisen kuukauden ajan.

Mekkotunika pikkuiselle

Lähipiiriin syntyy tasaisella syötöllä muksuja. Tämänkertainen käsityö matkaa  lähelle; ystäväni saa pienen tytön keväällä, ja pitäähän tytöllä mekko olla! Lankana oli käytössä vaihdosta saatu Lana Grossan Oro, puuvilla-villasekoitelanka.

Ohjeena toimi Super simple baby tunic pyöröneuleena. Tämän tikutteli nopeasti, tiedän kyllä mitä on luvassa sitten jos joskus itse saan tytön.

Tämäkin koki loppumetrinsä olympiahuumassa, aivan parasta hommaa. Nyt surettaa että kisat ovat lähenemässä loppuaan. Olen löytänyt itsestäni penkkiurheilijan, joka seuraa uusia lajeja innolla. Esim muutamaa curling-matsia en olisi uskonut katsovani.

Mainitut bling-blingsukat tuskin valmistuvat kisojen aikana, sillä puikoilla on ollut muutakin; sanonpahan vaan että pidän Dropsin Silk Alpacasta.

Säärystimet

Kierrätin joskus säärystimet vanhasta villapaidasta. Kyllä ne asiansa ovat ajaneet, mutta kaipasin jotain hienompaa. Pääsin meidän seuran seura-MM kisajoukkueeseen, pelit ovat elokuussa Italian Leccossa, ja vähän sillä ajatuksella suunnittelin nämä kirjoneulesäärystimet.

Lankana on 7 veikkaa pinkkinä, ja Jannea valkoisena.  Säärystimet ovat prikulleen samanlaiset, toisella puolella on pelinumeroni, toisella taas teksti Ufo Tampere. Yllättävän hyvin onnistuivat vaikka jotain käsittämätöntä tapahtui matkalla ja kakkosesta tuli inasen erilainen kuin mitä suunnitelmissa.

Meidän matkaa kohti seurajoukkueiden MM-kisoja voi seurata Facebookissa tai vaikka Twitterissä.

Ensimmäinen pöllöneliö

Joku käsityö piti koukulle saada illan ratoksi. Ehkä innostuin siitä, kun noin viikko sitten opetin kaveria virkkaamaan isoäidinneliöitä ja tartuin vihdoin kauan ravelryn lemppareissa keikkuneeseen pöllöneliön ohjeeseen.

Tadaa! Tässäpä sitten ensimmäisen illan tuotos, eka pöllöneliö (jos tätä voi neliöksi kutsua edes hyvällä tahdolla - vähän on vinkurat reunat). Näitä sitten lisää ja siitä ehkä peitto tai jotain muuta kivaa.

Pikaperussukat pikkutytölle

Kaveri pyysi parivuotiaalle tytölleen perusvillasukkia ja sain kunnian tehdä ne.

Minäpä sitten kaivoin esiin vaaleanpunaista Nalle-lankaa ja Novitan lasten perusvillasukkien ohjeen ja ryhdyin tuumasta toimeen. Onneksi sillä viikolla sattui olemaan sopivasti vapaa-aikaa, niin sain sukat viikon aikana valmiiksi, jotta tyttönen sai ne mahdollisimman pian kylmillä ilmoilla käyttöön.

Tein ohjeen koon 22 mukaan, mutta ihan inasen pidemmät kärjet, koska tytön jalan koko oli kuulemma 23. Varteen taiteilin nopean raidan jostain ikivanhasta (muutaman sukupolven takaa peritystä) sukkalangasta. En tykkää ihan tavallisia raitoja vain tehdä, niin yritin sitten saada raitaan eloa tekemällä väliin yhdet kerrokset vaaleanpunaisellakin.

Valmiista sukista tuli mielestäni valtavan isot. Pelkäsin ja jännitin, voiko kaksivuotiaalla olla noin iso koipi! Sovitin sukkia sitten samalla kuin annoin, ja ne istuivat kuin nakutetut. Uskotaan sitten. Kaksivuotiaalla on iso jalka. Paljon se ehtiikin kasvaa niistä pienenpienistä vauvantossuista.

Annikin palmikkopipo with a twist

Olen tarvinnut pipoa jo pidempään. Yritin tehdä miehelle Merenkulkijoita, ja samaisessa Ullassa oli ohje Annikin palmikkopipoon. No, mitä tein? Tietysti itselleni pipon. (Okei, miehen sukat olivat varresta liian isot -> ärsytti -> purkuun -> odotukseen. Kyllä mä ne vielä joskus teen valmiiksi.) Lisäsin pipoon vielä tupsun. Se näytti liian "aikuiselta" päässäni, ja minähän en halua näyttää aikuiselta. Siitä tulikin mieleeni tässä eräänä iltana tapahtunut tilanne; olin urheiluhallilla ja istuin banaania syöden. No, vierestä käveli pari pikkutyttöä syöden suklaata, ja totesivat että "Toi tyttö syö banaania. Me syödään karkkia" Voitto! En ollut täti vaan tyttö!

Mitä: Annikin palmikkopipo with a twist
Mistä: DROPSin Nepal
Miten: 4mm pyöröpuikot

Nyt on pipo, lapaset ja huivi. Seuraavana näitä Sochi-neuleita (jo kaksi kisojen aikana valmistunutta!) onkin bligbling-sukat. Mikä koulu? Kisat!