Virkkaaminen on ärsyttävää

I'm back! Täällä minatran mailla ei ole paljon käsitöitä nähty koko loppukeväänä tai kesän aikana. Ensin piti kirjoittaa gradu ja valmistua ja sitten tehdä töitä ja lomailla maailman ääristä. Olisin tuonut sieltä ääristä ristipistotöitä, mutta tänä vuonna ei näkynyt...

Eilen kuitenkin päätin, että nyt joutuvat kätöset töihin ja valitsin sopivan ohjeen, jota voisin toteuttaa jo omistamillani Dropsin Alpaca-langoilla. Jostain kumman syystä suloisin ohje oli virkattava. Ensin piti sitten hankkia 3mm virkkuukoukku, kun ei vaikuttanut olevan yhtään lähelläkään sitä kokoa olevaa koukkua.

Kävin nöyrästi hakemassa koukun, mutta lehtihyllyille poiketessani huomasin, että Simply Knitting -lehden mukana tulisi juuri oikean kokoinen virkkuukoukku. Täydellistä. Siispä päätin käyttää neljän euron sijaan 11 euroa koukkuostokseen. Tuli ehkä parempi koukkukin :)

Virkkaamisen aloitus oli harvinaisen raivostuttavaa. Tein alun ehkä kolmeen kertaan. Miten voi olla niin vaikeaa tehdä kiinteitä silmukoita ketjusilmukoihin?! Kuvassa näkyy jo toisen alkua. Pidän teitä vielä jännityksessä siitä, mitä näistä tulee (koska uudella puhelimellani ottamani kuvat ovat niin huonolaatuisia, ettei niitä kehtaa jakaa).

Palataan asiaan sitten, kun nämä ovat valmiita. Työpäivät kuluttavat päivästä inhottavan kauan aikaa, että saa nähdä, miten iltaisin joutaa näpertelemään.