No, kyllästyin ajatukseen ommellusta piposta ja miehen luvalla ostin Karnaluksista hääpäiväreissulla ohuempaa lankaa ja neuloin pipon. Nyt se jo lähes kelpaa, mutta on kuulemma inasen liian löysä. Yritä siinä sitten.. Vielä (ainakin) yksi versio on tulossa. Tämä siis tämä tekeles värkkään harmaana:
Mikä: Pipo
Mistä: Merino gold
Puikot: 4 pyöröt
Kenelle: Miehelle
Ihan näin vielä tähän loppuun muutama raskaampi sana; Kuulin tässä alkuviikosta, että esittelemäni herrasmies on päässyt kotiin, eikä hänen enää tarvitse kärsiä mainitusta yksinäisyydestä. Juuri kuukausi sitten hänen kanssaan juttelin, ja olin suunnitellut, että syksyn aikana olisi hienoa päästä vielä käymään. Kuitenkin sanat, jotka olen viime syksynä lausunut, osoittautuivat jossain määrin profeetallisiksi; "Tämä voi hyvin olla viimeinen kerta kun nähdään". Toisaalta tämä on helpompi käsittää, kuin jonkun nuoremman poismeno, vaikka tämä henkilö oli terveempi kuin keskimääräinen yhdeksänkymppinen. Hän kuitenkin sai elää pitkän elämän ja säilytti positiivisuutensa loppuun asti. Hän on ehdottomasti yksi niistä ihmisistä, joita ihailen, ja jonka kaltainen haluaisin olla etenkin tuossa elämänmyönteisyydessä ja iloisessa asenteessa. Toisaalta tämä taas muistutti siitä, että kaikella on aikansa, kuten Saarnaaja sanoi. Pitää muistaa nauttia siitä niin kauan kuin sitä meillä on, ja pitää yhteyttä läheisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti