Klipsunauhat

Nipsunauha? Eei... Napsunaru? Ei kai. Mitä nuo metalliset kiinnittimet oikein ovat? Ehkä klipsuja? Olkoon siis klipsunauha.

Meillähän ei käytetä tuttia - ainakaan siis siihen tarkoitukseen, että pikkuinen sitä mussuttelisi imemisentarpeeseen. Siispä ennen vauvan syntymää väkerrettyä tuttinauhaa (josta klipsukin jo kerkesi hajota) piti vähän tuunata. Vaihdoin hajonneen klipsun ehjään ja siirsin neppejä kauemmaksi toisistaan, jotta tätä nauhaa voisi käyttää esimerkiksi aurinkolasien nauhan ympärillä varmistamassa, että päästä pois revityt arskat pysyisivät silti tallessa. (Suosittelen erityisesti, jos kannat lasta repussa tai liinassa selässä.)

Mustan nauhan ompelinkin nyt kesää varten. Toisella puolella on mustaa silkkinauhaa ja päällä intialaista koristenauhaa (oma suosikkini näistä, mitä kaverini toi reissultaan). Molemmissa päissä on klipsut, jotta toisen voi napsauttaa kiinni vauvan vaatteisiin ja toisen sitten vaikka siihen kesähatun reunaan. Jotta hattukin pysyisi menossa mukana.

Toivottavasti nämä toimivat myös käytännössä. Sehän selviää sitten, kun pääsemme talvihaalareista auringon lämpöön.

Projekti lankalaatikon tyhjennys

Tiedättehän ne iän ikuiset jämälangat. Tai epäonnistuneet värivalinnat. Heräteostokset. Äidin jämälankakorista hamstratut kerät. Ja tuntu niin kivalta ja oli nätin värinen. Koskaan ei voi olla liikaa lankaa?

Nyt olen kuitenkin yrittänyt väsätä projektini langoista, joita jo kaapista löytyy. Cascade 220 -lankaa on runsaasti; siitä tulee varmaan vielä monet villahousut vauvalle ja jotain muuta pientä, kuten susilammas. Nallea on jonkin verran - en tiedä mitä siitä syntyy. Isoimman tilan kuitenkin vievät mummulasta kerätyt matonkuteet. Niistä tulee toki nopeasti valmistakin! Jos ei virkkuukoukku katkea.

Sitä ei välttämättä kannata yrittää korjata teipillä.

Lammas vai susi? Koira vai kojootti?

Tein lammaslelun,

jonka sisällä on susi.

 Kun sitä kääntää ja vääntää, on muutosprosessin päätöksenä kojootti, koira tai susi. Miltä se nyt kenenkin mielestä näyttää.

 

Terveisin lammaskoira, lammas tai epämääräinen karvakasa, mikä se nyt kenenkin mielestä oikeasti on.

 

Mies halusi tämän käännettävän lammas-suden lemmikikseen. Sai toki. Lankana Cascade 220 ja lampaassa myös joku random-pörrölanka.

Villavaippahousut

 Tiesitkö, että villa pitää vettä ainakin jonkin verran? Siispä sitä voi käyttää hengittävänä vaippakuorena erityisesti kestovaippailussa. Tarkoitukseen kelpaa villalanka, jota EI ole superwash-käsitelty. Itse käytin Cascade 220 -lankaa rumanruskeana (ups). Pöksyt täytyy vielä neulomisen jälkeen lanoliinittaa, jotta niistä saa pitävät. Että semmotteeseen minä olen hurahtanut pikkumuksuni kanssa.

 

Mutta mikäpä siinä hurahtaessa, kun se on samalla hyvä tekosyy neuloa jotain. Näissä ei mennyt kauaa. Ohjeena Ravelrystä löytyvä Cheeky Soaker. Vyötäröllä (tai kainalossa, riippuu tietysti vaipan korkeudesta) ja haarovälissä ja sivuillakin vielä on joustinneuletta.

 

 

Taakse lisäsin vähän tilaa lyhennetyillä kerroksilla. Olisi ehkä pitänyt sittenkin tehdä ohjeen neuvon mukaan ja neuloa alun joustinneule pienemmillä puikoilla kuin muu setti. Mutta pienemmät puikot olivat lainassa, niin täytyi koko homma samoilla tikutella. Näyttivät nuo L-kokoiset aika hyvin sopivan tuollaiselle 9kg muksulle. Taakse olisi voinut enemmänkin kyllä lisätä kerroksia!

Näitä saattaa tulla vielä lisääkin, ellen keksi jotain muuta kehittävää lopuista Cascasde 220 -langoista.

Liitutaulu ja naulakko

Käväisin teippitarhan varastomyymälässä Pirkkalan ABC:n takana vähän ostoksilla. Sen seurauksena eteisen ankealla seinällä on nyt teippailtu liitutaulu ja teipein koristeltu naulakko sekä käsisaippuapullosta askarreltu teline liiduille.

Raaka-aineina: random-pahvinpala (jonka olin hamstrannut jostain lakanapaketista todennäköisesti), liitutaulutarraa, Platypus-ilmastointiteippiä, pätkä narua, pari ruuvia, vanha naulakko, lisää teippiä, käsisaippuapullo ja vielä vähän lisää teippiä. Saksilla ja veitsellä pilkoin tuon pullon.

Mies vähän valitteli pinkkiä värivalintaa. Mutta minkäs sille voi, kun innostus iski!

Vapaudenpatsaan varjossa

Meidän perhe on saapunut Suomeen (jo ennnen joulun pyhiä), ja hiljalleen tottumassa tähän kylmempään ilmastoon. Esittelen nyt sitten varmaan ainoan joululahjan, josta jäi kuvamateriaalia itsellekkin.

Mitä: NYC- lapaset (Ohje)

Mistä: Cascade Heritage

Kenelle: Siskolle

Sisko on käynyt kerran New Yorkissa, ja rakastunut kaupunkiin. Törmäsin tähän ohjeeseen Ravelryssä joskus syksyllä, ja päätin jo silloin, että näistä tulee joululahja pikkusiskolle. Tykkäsin kyllä neuloa näitä, osittain kai syynä olivat kivat puiset puikot ja lanka, joka on hyvin pehmeää merinoa nylon vahvikkeella. Ohjekin oli ihan mukava seurattava, vaikka toki kirjoneuleena ei ollut ihan sellainen TV-katsottava. Lentokoneessa tuli tikuteltua aika paljon, aikaa kun oli,

Toisaalta nämä lapaset tulivat myös hyvään saumaan; sisko oli hukannut kahdesta lapasparista toiset puolikkaat ja kulki eriparilapaset mukanaan. Tämä on ihan normaalia, lapaset kun hukkuvat hänellä aika usein. Toivon kyllä että tämä pari säilyisi edes sen kuukauden. 

Tarkoituksenani oli ottaa New Yorkin reissulla kivat kuvat, joissa taustalla olisi näkynyt lapasten innoittaja, mutta siinä vaiheessa kun pääsimme siihen pisteeseen, että olisimme voineet hypätä lauttaan kohti tuota patsasta, väsymys voitti matkailijat. Muutenkaan meille New York ei ollut sellainen euforia-kokemus, ennemminkin sai vain ikävöimään Texasis auringon alle ja ystävällisten ihmisten keskelle. Onneksi siis suurin osa ajastamme Amerikassa kului Houstonissa eikä vaikka New Yorkissa.

Missä minä neuloin

Tämä aika täällä USAn kamaralla alkaa olla hiljalleen taputeltu, Houstonissa vietän enää muutaman yön ja matkustelu vie puolisentoista viikkoa. Sitten onkin piiitkän lentomatkan aika koto-Suomeen.

Olin maanantaina viimeistä kertaa paikallisen Knitting in the Loopin Sit and Knit -illassa. Vihdoin ja viimein muistin kaivaa kännykän esille kuvia varten. Tällainen on siis Houstonin paras lankakauppa muutamilla kuvilla:

 

 

Taustalla näkyvät vauvat ovat pipolahjoituksen saaneita vastasyntyneitä.

 

KitL myy myös parin paikallisen värjääjän lankoja, joita löytyy esimerkiksi tästä hyllystä.

En ole Suomessa varmaan ikinä käynyt missään lankakaupan neuletapaamisessa, katsellut vain ilmoituksia ja todennut etten jaksa/ehdi. Täällä kuitenkin tuosta maanantai-illan porukasta tuli lähes ainut paikallinen kontaktiryhmä (ultimate oli sitten on/off-meiningillä toinen) ja ryhmä ihmisiä, joihin oikeasti tutustuin. Tämän takia olen päättänyt, että Suomessa uskaltaudun vielä (joskus) johonkin neuletapaamiseen!

Hieman saukkoja

Törmäsin Redditin Knitting-osiossa juttuun Portlandin neulegraffitikauden alkamisesta. Jotenkin pidän vain niin paljon tästä ajatuksesta, että julkista tilaa pehmennetään neuleilla. Lisäksi patsaiden vaatteet vaihdetaan viikoittain, joten vaihtelua tulee olemaan. Jutusta löytyy tämän postauksen ensimmäiset saukot.

Kuvia löytyy lisäksi esimerkiksi tämän linkin takaa.

Lisäksi kyseistä subreddittiä selatessa löytyi tällainen kuva:

Linkki taiteilijan Twitteriin

 

 

Jätän tämän vain tähän, ja totean että ompa suloista :)

Se tunne kun kaikki ei mene niinkuin Strömssössä

Aina ei voi onnistua. Mutta miksi sen epäonnistumisen (tai epäonnen) pitää tulla juuri sen ihanan neuleen kohdalla, johon olen sydänvereni vuodattanut ja täysillä ihastunut?

Kyseessähän on siis tuo Still Light -tunika, jota neuloin aivan innoissani. Neule valmistui alle kahdessa viikossa, sopi päälle juuri hyvin ja oli todella kaunis. Kunnes.. Menin blokkaamaan sen. Käytännössä siis kastelin neuleen ja asettelin sen kuivamaan mielestäni oikeanlaisesti. Kului päivä, kului toinen ja neule oli kuiva. Otin sen innoissani käsiini, jes, saan sen päälle neuletapaamiseen, puin tunikan päälleni.... ja totesin sen saaneen 20 cm ylimääräistä pituutta. Ok, se oli pituudeltaan vielä ihan käyttökelpoinen, siis jos niitä taskuja ei olisi ollut. Niiden kanssa se näytti vain kummalliselta. Melkein pääsi itku.

Yritin uudelleenblokkausta ja heitin sen myös pesukoneeseen, ohjeistuksen mukaisesti. Ei auttanut. Seuraavana Minatran vinkistä kokeilen lanoliinia, mutta olisiko teillä muita vinkkejä neuleen takaisin mittoihinsa saattamiseen? Jos mikään muu ei toimi, kokeilen heittää sen kuumaan pesuun, ja siinä vaiheessa pitää vain hyväksyä se tosiasia, että tuo tunika saattaa olla tiensä päässä.

Tämän tapauksen seurauksena tuli tietysti masennus. Illan neuletapaamisessa ei ollut mekkoa päällä, mutta ratkaisin tämän masennuksen hoitokeinon etsinnän puhtaasti shoppailemalla holtittomasti ja ostin Juniper Moon Farmin lace-vahvuista lankaa. Väri on kaunis, ja siitä syntynee vielä jonkinsorttinen huivi. Revontulia ajattelin ensin, mutta koska kaupasta ei löytynyt haluamaani Lace Ballia, ja päädyin tähän hieman kalliimpaan lankaan, joka ei näytä niin hyvältä tuossa mallissa (kaipaan niitä revontulia!) niin täytyy lähteä taas ohjeenetsintään.

Kindlen (i-laitteiden/tablettien/melkein minkä tahansa) suojus [Ohje]

Olen täällä Ameriikanreissulla toteuttanut muutamia kauan mielessäni kyteneitä haluja ostosten saralla. Yksi näistä on Kindle - tuo e-kirjojen ihana lukulaite. Oma tapaukseni on halvin mahdollinen mainoksineen, ilman taustavaloa. Tämä ehkä luo sitä oikean kirjan tuntua; jos oikeasti haluan lukea pimeässä, vaatii tämä, kuten oikea kirjakin, jonkinsorttisen valon. Nyt myös Anna Kareninan paksuiset kirjat pääsevät matkalukemiseksi, kun ei tarvitse arpoa jaksaako kanniskella tiiliskiveä.

No, se mainostuksesta. Tämä uusi laitteeni tarvitsi totta kai ympärilleen pehmikettä maailman kylmyyttä vastaan, ja neulojana tietysti nappasin puikot käteen ja tikuttelin menemään. Seuraavassa ohje tällaisen yksinkertaisen suojan tekemiseen:

Kindle-suojus

Tarvitset:
Lankaa valintasi mukaan
Sopivat puikot
Mittanauhan
Kindlen/muun laitteen jolle suojusta teet

1. Tee mallitilkku. Laske tiheys, mallikappaleessa se oli 22 silmukkaa/10 cm ja 36 kerrosta / 10 cm. Jälkimmäisellä tosin ei tässä ohjeessa ole virkaa.
2. Mittaa laitteesi leveys. Omassani tämä luku on 11,5 cm.
3. Kerro silmukoiden määrä/10 cm laitteen leveyden kymmensenttisten määrällä, esimerkiksi tässä tapauksessa 22 x 1,15. Tästä saat puolet silmukoista, eli kerro vielä kahdella tämä silmukkamäärä saadaksesi kokonaissilmukkamäärä. Pyöristä lähimpään parilliseen kokonaislukuun. Jos laitteesi on paksu, lisää pari silmukkaa sivuja varten. Itse en lisännyt 0,5cm paksuuteen, jotta suoja istuisi napakasti Kindleni ympärillä.
4. Ota puikot käteen ja luo Judy's magic cast on -tekniikalla silmukkamäärä, jonka laskit kohdassa 3. Esimerkissä tämä määrä on siis  50 silmukkaa. Vaihtoehtoisesti voit luoda myös silmukat ns. perinteisimmillä menetelmillä, ja ommella sauman myöhemmin kiinni.
5. Neulo sileää niin kauan, että laitteesi peittyy. Jos haluat tehdä "kahvat", kuten esimerkkitapauksessa, päättele sopiva määrä silmukoita molemmin puolin, ja luo seuraavalla kerroksella sama määrä tullessasi pääteltyjen kohdalle.
6. Kun suojus on sopivan mittainen, päättele silmukat. Päättele langanpäät, blokkaa halutessasi ja sinulla on valmis suoja laitteellesi.

Jos haluat tehdä esim. monivärisen suojan, vaihtoehtoja on tuhansia. Itse käytin ns. körttikuviota koristeena, koska se tuli ensimmäisenä mieleen.