Koukkuamiskokeiluna pesulapanen

Toin sieltä käsityömessuilta Tunisialaisen virkkuukoukun eli sellaisen kaksipäisen. Sitä tarvittiin tähän projektiin, elämäni ensimmäiseen koukkuamiskokeiluun. Kauhavan Kangas-Aitan tilauksessa tuli mopparilangan lisäksi pellavanarua (värinä taisi olla valkaisematon). Näiden hankintojen lisäksi kaapista löytyi tummansinistä Gjestalin føn-lankaa, joka vaikutti sopivalta tähän rojektiin. Ohjeena pesukinnas (tai pesulapanen tai pesin tai joku muu sellainen). Fønia käytin siis yksinkertaisena.

Koukkuaminen oli hauska tekniikka, mutta pellavanaru on aika jäykkää virkattavaa. Välillä langassa oli paksumpia kohtia, jotka olivat vielä hankalampia. Pesukintaaseen kuitenkin sopii se, että pinta on epätasaista ja rosoista.

En tiedä, millaista on käyttää pellavanarusta tehtyä pesulapasta oikeasti pesemiseen, mutta ehkä saan siitä palautetta joulun jälkeen, jos mummu ja pappa ikinä raaskivat käyttää tätä oikeasti pesemiseen. Tuskinpa. Tämä menee siis heille joulupakettiin. Hyvä lahjaidea jollekulle, joka ei oikeasti tarvitse mitään, mutta jolle haluaa antaa jotain itse tehtyä.

Opin jotain uutta: koukkuaminen on kivaa. Jatkoa ajatellen hakusessa on joku kiva lapasmalli koukuten. En tykkää sellaisista isoista, suurista, löysistä lapasista, vaan haluaisin napakat lapaset. Käsityömessuilla oli ikään lapaset, joissa koukkuamisjälki kulki viistoon, ja ne olivat napakat. Minä myös tahtoo sellaiset! Täytynee jatkaa ohjeen metsästämistä.

Lähestyvän joulun kunniaksi otin kuvat vasten punaista joulupöytäliinaani, joka alun perin on marimekon verho, jonka olen saanut anopilta. Verhoja oli kolme, joten se pariton päätyi pöydälle, ja sopii mielestäni siihen tarkoitukseen erinomaisesti.

Junapäivitys

Matkaan junalla kohti kotikontuja töihin. Mikä tässä on päivityksen arvoista, on se, että vaunussa on (itseni lisäksi) neulojia. Ylipäätänsä tuntuu, että neulonnan määrä junassa on kasvanut viime vuosina (tai sitten itse vain bongaan kyseistä toimintaa helpommin.)

Mitä minä sitten neulon? Sitä keskeneräistä nruletakkia, jonka piti olla valmis työrupeamalle. Joka siis alkaa 1,5h kuluttua. Ja unohdin napitkin Tampereelle, mikä tarkoittaa että takki on valmis aikaisintaan viikon päästä.

Pitsireunaiset tossut vauvalle

Pitsisomisteiset tossut syntyivät maailmaan... Nämä pääsevät joululahjaksi samalle tytölle kuin aiemminkin tekemäni tossut. Alun perin olin tekemässä Suuri käsityö 11-12/2005 -lehden hiiritossuja jonkin verran muokattuina, mutta unohtui ne hiiret nyt sitten kokonaan näistä tossuista ja muokkausta tuli (osittain tahattomasti) aika paljonkin. Laitoin pinkkiä pitsiä sitten hiiren korvien sijaan.Tykkään tästä tossujen mallista sen takia, että pohjaan, jalan alle ei tule saumaa, vaan saumat ovat tossujen alasivureunoissa ja takana keskellä.

Yritin silti vähentää saumoja tossuista ja neuloin tossujen päällipuolen niin, että muoto syntyi kavennusten avulla. Haluaisin ehkä jossain kohtaa tehdä kokonaan saumattomat vauvan tossut, jos löydän vaan ohjeen. Tai ehkä pitäisi vaan tehdä sukat. Sekin sopisi kyllä, kun löytäisi jonkun kivan ohjeen.

Tossut on tehty 6kk koolla, mutta mielestäni ne ovat aika isot (vaikka en tiedä mitään tietysti noin pienten lasten jalkojen koosta). Ehkä liian isot on kuitenkin parempi kuin liian pienet, niin sopivat toivottavasti ainakin jossain kohtaa.

Lankana oli jämiä Novitan Nalle-langasta. Suurin osa tossuista on kirkkaan valkoista nallea, varret luonnonvalkoista Nallea tai vastaavaa ja pitsit sitten vaaleanpunaista Nallea. Tein molempia tossuja samaan aikaan, jotta sain vaihdettua värit samoissa kohdissa. Värinvaihtokohdat olivat aika osuvat, kun kirkas valkoinen riitti juuri ja juuri varren alkuun ja luonnonvalkoinen loppui sopivasti varren lopussa.

Pitsistä tuli aika iso, vähän pienempikin olisi riittänyt. Toivottavasti pitsi ei kuitenkaan heilu ihan pikkuisen tiellä tai haittaa tossujen käyttämistä.

Amppeli

Lankatilaukseni Kauhavan Kangas-Aitasta tuli ja innostuin heti väkertämään. Tilasin mopparilankaa ihan vain sen takia, että pääsisin toteuttamaan tämän Kauhavan kangas-aitan Katariinan amppelin. Käsityömessuilta tilatuille tuotteille ei tullut toimitusmaksua, niin sieltä kannatti tilata lankoja. 

En ole aikaisemmin kokeillut tällaista solmuja solmimalla hienon kokonaisuuden saavuttamista, enkä niin ollen myöskään tiennyt sille nimeä. Pienen googlailun jälkeen ilmeni, että tämän tekniikan nimi todennäköisesti on makramee eli solmeilu.

Solmujen väkertäminen oli jotenkin tosi rentouttavaa, kunhan pääsi alkuun ja oppi, miten solmut tehdään. Ja amppelista tuli kiva. Aika iso kukkaruukku siihen menee, että jos pienemmälle tekee, niin kannattaa mittailla välillä, paljonko solmuverkkoa tarvitaan.

Yhtä asiaa jäin katumaan: lanka on harmaata. Miksi ihmeessä tilasin HARMAATA lankaa?! Olisi pitänyt tilata pirteää punaista, joka olisi sopinut omaan sisustukseemme ja tuonut vähän väriä. Mutta harmaata...

Nyt kotona sitten pyörii kilon (mikä se ny on, ei kerä eikä vyyhti vaan... rulla?) harmaata mopparilankaa ja pohdin kuumeisesti, mitä siitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Matto? Kori? Kynttiläkipon koriste? Kaitaliina? Tabletti? Riippumatto? Kassi?

Palmikkopipo pakkasiin

Idean alkuperä: DROPSin palmikkopipo

Materiaalivalikoima: DROPSin Alpaca, jota taisin ylistää jo potkuhousuja tehdessäni. Tätä samanväristä lankaa on vielä kaksi ja puoli kerää jäljellä, että voi tehdä settiin sopivat sormikkaat tai jotain ihan muuta.

Millä tehty: KnitPron 3mm 40cm pyöröpuikoilla, joissa vaihdettava kaapeli.

Saanut alkunsa: taivaalla jossain Tampereen ja Stanstedin välillä.

Nähnyt maailmaa: lentokoneessa, Lontoossa, junassa välillä Lontoo-Leeds, bussimatkoilla välillä koti-työpaikka, työpalavereissa, kotona, vanhemmilla, autossa matkalla sinne, tänne ja tuonne.

Uniikkia: huipulla kimalteleva strassinappi

Kelle värkätty: ihan itelle!

Miks värkätty: 

ulkona satoi lunta

ja minä en

päivisin vain näe unta

vaan kuljen pihalla

pää paljaana

jos ei olisi pipoa

Runoissa on jotain samaa kuin palmikoissa. Eikä jokaisen rivin tarvitse kummassakaan olla täydellinen - kokonaisuudesta voi silti tulla sopiva.

Ehkä siitä kokonaisuudesta ei ihan täysin sopiva tietenkään tullut. Alareuna on vähän löysä, olisi varmaan pitänyt tehdä pienemmällä koolla. Mutta tällaisenaan tämä sopii ainakin tosi hyvin kaupunkilaisen syksypipoksi, jos ei tuule hirveästi

Ohje neulottuun reunapitsiin

Tämä reunapitsin ohje on käännetty suomeksi ja hiukan muokattu Judy Gibsonin ohjeesta.

Etsitkö reunapitsiä tasona neulotun tossun reunaan, villapaidan alareunaan tai hihoihin tai ihan mihin tahansa muualle? Saatoit löytää etsimäsi.

Neulottu simpukkareunapitsi

Huomaa, että pitsi levenee loppua kohti. Tämä ei siis sovellu sellaisiin paikkoihin, jossa pitsin pitää tasan tarkkaan myödätä muun neuleen kokoa.

Ohje (ks. myös alla oleva kuva): 
1. neulo oikein 9 jaollisella + 1 määrällä silmukoita (voit kaventaa tai lisätä silmukoita sopimaan työhösi)
2. 3 o, 2 o yhteen, lk, *ylivetokavennus, 5o, 2 o yhteen, langankierto*, ylivetokavennus, 3 o
3. neulo nurin, paitsi jokaiseen langankiertoon (1 n, 1 o)
4. 2 o, 2 o yhteen, 2 x (lk, 1 o), lk, *ylivetokavennus, 3 o, 2 o yhteen, 2 x (lk, 1 o), lk* ylivetokavennus, 2 o
5. nurin
6. *1 o, 2 o yhteen, 5 x (lk, 1 o), lk, ylivetokavennus*, 1 o
7. * 3 n, 11 o*
8. *nosta silmukka neulomatta, 2 o yhteen, vedä nostettu silmukka neulotun yli, lk, 11 o, lk
9. päättele silmukat löyhästi

ylivetokavennus = nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein, vedä nostettu s neulotun yli

Klikkaa kuvaa nähdäksesi kuvan suurempana.

Lisään kuvan valmiista reunapitsistä vielä myöhemmin :)

Toiset maatuskalapaset

Saman pariskunnan, jonka miehelle tein pääkallolapaset, naisosapuolelle tein tilatut maatuskalapaset. Ohje oli sama, kuin edellisissä maatuskalapasissa, jotka tein. (Eli Niina Mannbergin Maatuskat) Väreistä tilaaja (itseasiassa toinen kaasoni) valitsi pohjalle "luonnonharmaan" ja kuvioväri oli sitten vaaleanpunaista. Harmaa oli Seiskaveikkaa, vaaleanpunainen Nallea. Yllättävän hyvin tässä(kin) toimivat nuo kaksi eripaksuista lankaa.

Väriyhdistelmä on yllättävän kiva. (Itse olin hyvin skeptinen alkuun siitä, miltä lapaspari tulisi näyttämään.. Nyt on myönnettävä tuo pelko turhaksi.) Kääräisin nauhalla nämäkin lapaset paketiksi, tein samoin mainituille pääkallolapasille, vaikken kuvaa tietenkään siitä muistanut ottaa. Pesuohjeet raapustelin tuohon nauhaan, mikä tosin ei näy tästä kuvasta.

Kaksipuoleinen palmikko

Meidän (huimat kaksi) tiskirättiä tuntuu olevan turhan vähän. Haluaisin enemmän vaihtelua. Ja kun sain äitiltä kerän vaaleanvihreää (juuri sopiva väri meidän keittiöön!) Novita Bambua, pitihän siitä tehdä tiskirätti.

Uusimmassa Modassa oli ohje kaksipuoleiseen tiskirättiin. Pienen sähellyksen jälkeen sain oikean määrän silmukoita puikolle, ja tajusin katsoa muutenkin ohjeita, ja valmistahan siitä lopulta tuli:

Tykkään tuosta palmikosta kaksipuoleisena. Tein täysin ohjeen mukaan, ja kyllä sinne loppuun olisi vielä voinut yhden palmikon tehdä, eikä tuolla tavalla jättää sitä auki. No, seuraavalla kerralla sitten. Tykkään kyllä palmikoista TODELLA, joten sillä tavalla tämä ohje osui juuri nappiin.

Virkatut & huovutetut tossut

Jälleen yksi joululahja saatu valmiiksi. Joulukiireahdistus vähenee!

Kerä++ harmaata Novitan Liinu-huopasta, 8mm virkkuukoukku ja minä vietimme hetken aikaa keskenämme. Lopputulos oli valtavan suuret tossut. Lankaa piti ohjeen mukaan mennä yksi kerä, mutta itselläni tähän meni ainakin enemmän. Jouduin hakemaan lisää lankaa, ja toinen kerä olikin sitten eri värierästä. Onneksi väreillä ei mitään eroa näyttänyt olevan.

Tossun koko ennen huovutusta verrattuna omaan koon 38 jalkaani.

Pesukone tuli ystävällisesti sitten avuksi, kun tossut olivat näin suuret. 60 asteen ohjelma, vähän pyykinpesuainetta, tossut ja iso pyyhe koneeseen ja menoksi. Kun pesut oli pesty, kaivoin koneesta kaksi pienenpieneksi kutistunutta tossua ja säikähdin, että mitkäs lasten tossut näistä tuli. Pienellä venyttelyllä tossuista tuli kuin tulikin omiin jalkoihini sopivat. Venytin niitä omiin jalkoihini (kosteina) ängettynä ja vielä niin, että siellä oli yksi ylimääräinen sukka rytättynä tossun etuosaan ja oma jalkani molemmat kyydissä.

Toisen tossun reuna jäi vähän kireäksi, eikä millään venyttämisellä tuntunut sen löysemmäksi venyvän. Yritin käsitellä sitä pienellä saksien nipsaisulla.

Nämä virkatut ja huovutetut tossut pääsevät mummille menevään lahjapakettiin. Toivoisin, että voisin antaa samassa paketissa terveyttä ja jaksamista ja ymmäryksen joulun todellisesta sanomasta.

Nyt sopii! Tossut huovutuksen jälkeen.

Opin jotain uutta: pesukonehuovutuksen. Toimii ja on ihan hauskaa.

Epäonnistuneen epäonnistunutta

 Halusin tehdä äidille joululahjaksi tämän Rowanin huivin. En kuitenkaan raaskinut ostaa lankoja (hinnaksi olisi tullut n. 50€, vaikka Felted Tweed onkin alennuksessa tässä kuussa). Siispä valitsin Cascade 220 -langan punaisena ja oranssinruskeana. Mielestäni väriyhdistelmä ei kuitenkaan ole kiva tällaisena Punaista on jotenkin liikaa - ehkä värit olisi pitänyt sommitella toisin päin. En tiedä, pitäisikö tämä työn alku purkaa, vai tehdä vaan..? Ja jos päädyn purkamaan työn, mitä teen kahdella kerällä + kahdella vyyhdillä tätä lankaa? Ostaisinko sitten kuitenkin sitä Felted Tweediä...? Vaihdanko huivimallia...? Vaikeita päätöksiä, joten olen hylännyt huivityön toistaiseksi.

Väärä värivalinta?

Niin, ja se lankavyyhti tosiaan kannattaa keriä ennen kuin siitä alkaa tehdä mitään.

Lankasotku. Setvimiseen meni tuntikausia, tässä ollaan jo melko loppupuolella.

Neljäs kerta toden sanoo, ainakin briossineuleen aloituksessa... Briossineuleen ohjeen seuraaminen ei ollutkaan kovin yksinkertaista. Jouduin tekemään omia variaatioita ohjeeseen (neulon silmukat takareunasta oikein, vaikka käsketään neuloa oikein jne.), jotta sain neuleesta jotain edes vähän sinne päin. Ei kovin kivaa. Katsotaan, tuleeko tästä lopulta huivia vai ei.

Briossihuivin (vihdoin kai onnistunut) alku.

Kaiken kukkuraksi yksistä vauvantossuista todennäköisesti loppuu valkoinen Novitan Nalle-lanka kesken ja lisäksi tein niistä jo nyt vähän eripariset, kun toiseen tein päällistä 17 silmukalla ja toiseen 11 silmukalla. Älysin sentään aloittaa kummankin tossun eri päistä lankakerää, jotta saisin edes alut samanvärisellä langalla.

Ei nyt ihan ole mennyt niinkuin Strömsössä.