keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Peittoangsti - kuinka yhdestä tuli kaksi

Piti tehdä yksi vauvanpeitto. Suunnitelma oli jo melko selvä: pöllöneliöitä reunoihin ja keskelle neulottu osuus (kun ei jaksa virkata tarpeeksi pöllöjä). Neulotun osuudenhan voi tietysti suunnitella ihan itse, joten tästä tulisi myös yksi ensimmäisiä projekteja, joihin olisin itse kehittänyt ohjeen.

Suunnitelma.

Asia ei tietenkään käytännössä osoittautunut niin yksinkertaiseksi. Pöllöneliöitä tuli 18 ja siihen ne tietyt langat sitten loppuivatkin. Määrä ei olisi riittänyt reunoiksi neulottuun osuuteen, piti kehitellä jotain muuta. Lisäksi ne pöllöt TUIJOTTIVAT minua, jos niitä oli liian monta vierekkäin, päällekkäin, peräkkäin tai muuten vaan lähekkäin. Ihan oikeasti, kuka haluaa peiton, joka tuijottaa takaisin?! Neulottu osuus ei millään tuntunut sopivan virkattuihin pöllöihin. Langat loppuivat neulotustakin osuudesta kesken - tämä onneksi ratkesi mukavasti Tokmannikäynnillä, kun vaaleanpunaisenpinkkiä Nalle-lankaa oli sittenkin saatavilla oikean sävyisenä.

Tuijottavat pöllöt. Mitä enemmän niitä on, sitä enemmän ne myös tuijottavat. Ilokseni myös kameran kasvojentunnistin tunnisti pöllöjen kasvot kasvoiksi.
 Lopputuloksena olikin päätös siitä, että peittoja tulee kaksi. Yksi neulottu peitto ja yksi virkattu peitto. Vielä ongelmana on hahmotella, millaisen reunuksen neulottu peitto sitten saa ja onko se neulottu reunus vai virkattu reunus vai jotain muuta. Pöllöpeitosta mielessä on jo jonkinlainen kuva, johon sisältyy lisää virkkausta, mutta ei enää yhtään pöllöä. Katsotaan, mihin tässä vielä päätyy...

Varmaa on ainakin se, että neulotun peiton kuu-, tähti- ja aurinkokuvioista tulee malli julkisestikin saataville. Sen tein ihan itse Excelillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti